Vaihtarihattu

Vaihtariksi saadulle pienelle hatulle, kun nyt sattui toimitus kerrankin olemaan helppoa ;)

Vappupipon päivitys

Vanhaa vappupipoa ei löytynyt, mutta varmaan se olisi jo jäänyt pieneksikin. Piti siis tehdä uusi. Onneksi kaapista löytyi sekä mustaa että valkoista bambu-lankaa. Ensimmäisestä versiosta tuli liian suuri, mutta onpahan sitten ensi vuodeksi jo valmiina runko odottamassa. Se on BlendBambusta, josta nyt sitten valkoinen loppui. Tämä piti sitten tehdä osin Novitan Bambu-langasta, joka on karkeampaa, mutta pitää sitten kuosinsa vähän paremmin. Mustat osat on BlendBambusta. Erityisesti oli hyvä, että sitä riitti tupsuun, koska Novitan langasta se ei onnistuisi langan rakenteen vuoksi (lanka purkautuisi). Sitten vaan vapuksi joku semijärkevä (== ei lumisadetta) sää, niin päästään juhlimaan!

Kesähattu

Kesäksi pienet tarvitsevat hatun päähänsä, ettei aurinko polta. Käytin taas Ulla-nettineulelehden Helmi-hatun ohjetta, mutta lankana oli Blend bambua. Se on kyllä liian pehmeää, "lieri" roikkuu surullisesti otsalla. Vaan eipähän sitten otsa pala ;)

Vappuhatut

Jotta kaikki olisivat olleet asianmukaisesti pukeutuneet Ulliksen piknikille, piti tehdä jälleen yksi vappupipo. Lankana käytin Blend bambua, jonka olen jo aiemmin todennut mukavan pehmeäksi langaksi. Koetilkun teon jälkeen laskin tarvittavan silmukkamäärän, ja kavensin pois jonkin verran silmukoita resorin rajalla, kun sovittaessa pipo tippui käyttäjä kaulaan. Tupsuun meni varmaan kolmannes lankakerästä. Vähän tuo sukkapuikkojen puikonvaihtokohta jää näkymään näin selkeässä sileässä neuleessa vaikka kuinka yrittää kiristää lankaa neuloessa. Pitäisi varmaan vähän käsitellä silmukoita tasaisemmaksi lopuksi...

Koira ja pientä vaaleanpunaista

Eilisten maatilan eläinten lisäksi tein pienen koiran, mutta se päätyi eri perheeseen ja heti kestävyystestiin, kun häntä päätyi pienten hampaiden väliin. Tosin joku vieraista ajatteli tämänkin olevan hiiri ;)

Tein myös uuden tyttömäisemmän villatakin joulun valkoisen villapaidan saajalle Novitan 7-veljestä langasta. Ohje taisi olla Novitan webbisivuilta, mutta hukkasin sen puolivälissä villatakkia. Onneksi olin jo hihat tehnyt ja lopun takista saattoi laskea jo valmiista osuudesta, koska se neulottiin poikittain.

Lisäksi sekä eilisen että tämänpäiväisen lahjoihin kuului vaaleanpunaiset pitsihatut ihanan pehmeästä Dalegarnin Baby Ull -merkkisestä konepestävästä merinovillalangasta, jota löytyi Menita Outletistä. Ohje on Ulla-nettineulelehdestä, Helmi-myssy. Muutaman kerran meinasi mennä pieleen, ja jouduin ohjetta tavailemaan useaan kertaan.

Yritin sitten käydä ostamassa mustaa Novitan Wool-lankaa seuraavaa projektia varten, mutta ovatten taas poistaneet kaikki värit ja jäljellä on vaan jotain keväistä hempeilyä :( Taidan jatkossa mennä suosiolla suoraan Soukkaan, josta löytyy varmasti jotain vastaavaa täyttä villaa olevaa lankaa...

Hiihtopipo?

Eräs kirjallisuudesta enemmän perillä ollut lähetti minulle linkin kuvaan hassusta piposta. Kummipojan joululahjaksi saamista hiihtimistä (== sukset) inspiroiduin sitten virkkaamaan vastaavanoloisen pienemmän Cthulhu-pipon hänelle synttärilahjaksi (ison kovan paketin lisäksi). Tuo ei siis oikeasti mene aikuisen päähän kunnolla, mutta voipi olla kolmesta yrityksestä huolimatta vieläkin liian iso. Loppusovitus kun ei onnistunut, kun kaikki vahtivat kameran kanssa vieressä. Seuraavaksi pitää varmaan lukea joku noista kirjoista sivistyäkseen lisää ;)

Hullu hatuntekijä

Mikään aluillaan olevista isommista töistä ei oikein napannut ja silti kädet kaipasivat jotain puuhaa. Käteen osui Novita Puro Batikin keränloppu, joka jäi yli huivista. Virkkasin sitten hatun ilman ohjetta. Reunaan tuli vähän ketjusilmukkaverkkoa, sillä pelkäsin langan loppuvan kesken niin, että hatusta olisi tullut liian pieni. Seuraava miettimisen aihe on, että kehtaako tätä pitää julkisella paikalla ;)

Mökkihattu

Seuraavalla mökkivierailulla juhlittiin syntymäpäiviä. Koska helle oli sulattanut aivot, lahjaidea oli hankala keksiä. Siispä otin lattialla vielä pyörineet Muskat-kerät (kaivoin lankalaatikoista vielä lisää) mukaan, ja tyhjensin ne päivänsankarin eteen, ja pyysin valitsemaan värit kesähattua varten. Virkkasin sitten langasta hatun - ennen hatun valmistumista ei auttanut lähteä pois, mutta sää oli niin hieno, ettei olisi raskinutkaan lähteä ennen kuin oli pakko ;)

Sata kasassa!

Tänään oli jäynien esittelytilaisuus M-salissa, ja kävimme esittelemässä syksyisen Lemmings-projektimme. Käytää äänestämässä paras jäynä voittoon! ;) Aikaa on ensi viikon tiistain loppuun.

Esittelyä varten laittauduimme hieman. Pukeuduimme kaikki sinisiin paitoihin ja mustiin hameisiin (kaikilla ei ollut sinistä hametta). Lisäksi virkkasin itselleni vihreän peruukin 7-veljestä-langasta (melkein koko kerä ketjusilmukoiksi ja niistä muodostetuiksi lenkeiksi). Muutama vihreä tukkalenkura pääsi koristamaan keltaista kypärää ja punaista pipoa, koska kaikki eivät ehtineet virkkaamaan itselleen peruukkia.

Päätimme myös käyttää Lemmingsejä rintaneuloina esityksessä. Koska en oikeastaan ottanut talteen itselleni yhtään lemmyä, kaivoin virkkuukoukun taas esiin ja virkkasin muutaman. Oikeastaan piti aluksi tehdä vain yksi, mutta sitten aloin laskeskella, että olen virkannut melkein 100 lemmyä, joten pitihän tuo luku saada täyteen, joten virkkasin seitsemän :) Kaksi sai vielä viime tingassa sateenvarjot ja ne pääsivät esitykseen roikkumaan sateenvarjoon.

Esityksen aina pari lemmingsiä pääsi koristamaan TKK:n suurinta Mellin-salia, ja sinne ne jäivät odottamaan, josko löytävät uuden kodin jostain :)

Jälleen joululahjoja

Vaikka aloitin joululahjojen teon vasta pikkujoulujen jälkeen, sain ne valmiiksi hyvissä ajoin, puoli viikkoa ennen joulua. Tosin tällä kertaa ei tullutkaan ryhdyttyä mihinkään haastavaan sarjatyöhön, vaikka sitäkin tuli tehtyä: Tehtailin lisää hedelmäpusseja, yhteensä 24 kappaletta, vähän erivärisiä. Olen nimittäin huomannut, että multaisille perunoille olisi hyvä olla erivärinen pussi, etteivät esim. tomaatit likaannu seuraavalla kauppareissulla. Muutaman pussin jätin itselleni, sillä kaikki omat vanhat ovat valkoisia.

Suuritöisin joululahja on traktoreista pitävälle kummipojalleni. Tämän tekemisen aloitin iät ja ajat sitten, ohjeena oli Novitan Syksy 2006 -lehdessä Isoveli-langasta tehty lapsen paita, jossa oli jonkinlaista kuvioneuletta pinta. Jätin kuvioneuleen tekemättä ja neuloin pyöröpuikoilla paidan - siitä tuli ihan omituisen kokoinen! Purkaminen ja uudelleen aloittaminen on ärsyttävää, mutta onneksi kaveri käsityökerhossamme purki paidan puolestani bussia odotellessaan ja sain tehtyä uuden, saatuani mitat. Traktoria varten googlailin vähän, ja sitten vaan huopavillaa paidan pintaan tökkimään :)

Paidasta jäi vhän lankaa yli, joten vanhemmatkin saivat sitten paitaan sopivat pipot. Näihin ei ole ohjetta, kunhan googlasin "Novita Isoveli pipo", ja sain aloitussilmukkamäärän. Tosin ekasta piposta tuli ihan liian kireä (72 silmukkaa), joten sekin piti purkaa. Toisessa versiossa (kuten etukäteen annetussakin joululahjassa) on 84 silmukkaa, 3 oikein ja 3 nurin neulottuna. Naisen pipo on päätelty suoraan kaikki, jolloin päälaelle tulee tasainen alue, miesten pipot on päätelty vähän myöhemmin aluksi joka kahdestoista (muistaakseni) silmukka ja siitä sitten vähentäen joka kerros välistä silmukoita.

Aiemmin annettu pipo sai seurakseen mustat lapaset, joihin oli alunperin tarkoitus vaan huovuttaa mustaa huopaa kämmenselkään lämmöneristyksen parantamiseksi, mutta eihän siihen kyennyt: lapaset saivat ensin silmät ja sitten hampaat. Toinen yrittää olla vampyyri ja toinen ihmissusi. Kumpikin kaipaa vähän jo hammaslääkäriä, hampaat kun meinaavat lähteä irti. Lapasille löytyi ohjetaulukot (7-veljestä, isoveli-, ja nalle-langoille) Novitan syksy 2007 -lehdestä (samoin kuin netistä), mutta tein vielä vähän isommat salaisten mittailujen perusteella.

Äiti antoi aiemmin syksyllä neljä nauhallista puuhelmiä ja yhden kivihelminauhan todeten, ettei niiden kaulanauhaksi laittaminen ole inspiroinut häntä. Otin näytehelmet mukaan Tampereen kädentaitomessuille, josta ostin pari eriväristä turkoosia kivinauhaa lisää. Pujottelin sitten vaijeriin neljä kaulanauhaa siten, että jokainen niistä on vähän erimittainen, joten niitä voi pitää myös yhdessä.

Isälle tein kaulahuivin New Yorkista Union Squarella olleilta maalaismarkkinoilta, Catskills Merino Sheep Farmin kojusta ostamastani käsinkehrätystä, indikolla värjätystä merinovillasta. Mitään varsinaista ohjetta kaulaliinaan ei tarvitse, mutta Erika Knightin Knit & Purl -kirjasta on helppo kaivaa pintakuvioita. Tässä on 5 oikein, 5 nurin -neuletta yhteensä 25 silmukkaa, ja jokainen kerros on samanlainen. Erittäin helppo :)

Käsinvärjätyssä langasta muuttui kädet ja puikot ihan sinisiksi jo pienen neulomisen jälkeen. Langan myyjä kehotti huuhtelemaan valmiin työn lopuksi useaan kertaan. Huuhtelin huivia joku 30 kertaa, ja silti siitä edelleen lähti väriä. Enempää ei kuitenkaan ehtinyt sitä liotella, että pukin pakettiin sai kuivan huivin. Ei siis kannata pitää valkoisen paidan kanssa tätä huivia sateisella säällä ;)

Lahjoja syksyn varrelta

Syksyllä tuli tehtyä muutama synttärilahja, jotka unohtui blogata. Tämä tuli tehtyä vauhdilla. Onneksi oli jossain tylsässä tiedotustilaisuudessa tullut piirreltyä ruutuvihkon reunaan iso kasa pieniä neliönkokoisia malleja riipuksiksi ja suurennettua ne kolmin- ja nelinkertaisiksi. Riipus tuli tehtyä 1,2 mm hopealangasta ensin sahaamalla osat ja sitten juottamalla ne kasaan juotospastalla. Lopuksi hakkasin riipuksen littanaksi ja pujotin 1mm mustaan naruun (jota on paljon jäljellä). Se on ihan kantajansa näköinen ja hyvin käytössä :)

Toinen syksyn synttärilahja on 0,8 mm hopealevystä sahattu sormus, johon Thuja designin emaloinnin jatkokurssilla tuli ensin porattua viisi reikää ja sitten harjoiteltua ikkunaemalointia (muut kurssin tekeleet ovat vielä viimeistelemättä). Ikkunaemalointi oli ihan kivaa, mutta olisi pitänyt huomata laittaa emali työn nurjalta puolelta. Nyt jäi vähän lasihiutaleita reikien viereen, ja niitä piti sitten hioa pois, jolloin pinnasta tuli mattamainen. Sormuksessa ikkunan väri ei välttämättä edes näy, kun valo ei pääse kulkemaan ikkunan läpi, mutta helpompaa tuo oli kuin kivenistutus ;)

Pakkasten tullen yksi pää tarvi myös etukäteisen joululahjan: pipo tulee tarpeeseen, kun pakkasta on nyt kymmenisen astetta. Saisi vielä vaan tulla sitä lunta :) Pipo on vitosen puikoilla Novitan Isoveljestä neulottu 3 oikein 3 nurin, ja aluksi siinä oli 84 silmukkaa, mikä ei kyllä mene ihan kivasti tasan kavennuksia ajatellen, mutta 72 silmukkaa oli liian vähän.

Sitten taas tonttuilemaan, tänä vuonna tulee kiire!

Joulutonttu

Joululahjat valmistuivat tontulta jopa pari päivää ennen joulua, joten aikaa jäi tonttuiluun. Ensin tein alla olevan pannan, katsoin virkkuumallia Novitan syksy 2008 -lehden lippalakista. Ihmettelin kyllä pitkään kohopylväiden tekemistä, google ja käsityöblogit auttoivat (ja seitsemännellä lukemisella olihan se ohjeessakin, mallivirkkaksen kohdalla ihan heti alussa kerrottuna, muttei ennen ohjeita olevassa virkkuulyhenteiden listassa ;)

Tarkoitus alunperin oli tehdä ihan ohjeenmukainen lippalakki Novitan Mambo-langasta, mutta jotenkin lähdin virkkaamaan kaksinkertaisesta langasta, ja eihän piposta sitten tullut löysää lippistä, vaan hassu hiippalakki. Mahtuupahan tukka sitten nutturalle pään päälle pipon sisään tarvittaessa :)

Tämä paksu lanka on Tallinnasta, mutta en muista enää mistä kaupasta, vyöte meni sekaisin huopajuttujen kanssa. Tietenkin sitä sitten oli liian vähän jopa pipoon, mutta muutaman kerran purettua ja uudestaan mitoitettuna langasta tuli virkattua 10:n koululla panta. Tätäkin voi käyttää ponnarin kanssa.

Keskikesää!

Huhhuh, onpa ollut kiitoa loppukevät ja alkukesä.

Jotain sentään sain viimein valmiiksi ja kuvattuakin, ja ehkä säät hiljalleen sallivat näiden kesäisempien paitojen käyttämisen. Ensimmäinen paita on Novitan Kevät 2008 -lehden kansikuvan mallin mukaan tehty. En kuitenkaan halunnut pussittavia hihoja, minusta ne on ihan hirveät. Siispä ohjetta piti vähän modifioida. Siispä tutkailin lisää Novitan Bambu-langasta tehtyjä malleja ja samasta lehdestä seuraavalta sivulta löytyikin pitsipusero, joka mukaan tein hihat ja kainalon kavennukset etu- ja takakappaleisiin. Aaltoraita syntyi samaan tapaan kuin viime vuonna tekemässäni kesämekossa lisäämällä silmukoita "aallonharjalla" ja kaventamalla niitä pohjalla - yllättävän yksinkertaista, siis.

Jälleen meinasi käydä hölmösti langan värin kanssa: pidän enemmän murretuista väreistä kuin nyt saatavissa olevista kirkkaista. Oikeastaan vihreä lanka oli tullut varattua jotain muuta varten, ja Novitan tehtaanmyymälässä vieraillessani sitten huomasin tuon sinisen olevan poistumassa värivalikoimasta, piti sitä sitten paniikissa ostaa iso pussillinen. Riittääpähän sitten taas useampaan tekeleeseen. Lehden mallissa on kolmea väriä, mutta kolmatta sopivaa murrettua väriä ei ollut saatavilla, joten kaksi sai riittää.

Toinen kesätoppi valmistui oikeastaan ennen tuota raidallista paitaa, sillä se oli tosi nopea viimeistellä: vain olkapäillä olevat saumat piti ommella. Ovatten näppäriä, tällaiset pyöröneuleena kainaloihin asti ommeltavat paidat laiskalle saumantekijälle. Toppi on jälleen Novitan lehdestä, tällä kertaa Kesä 2008 palkitsi. Lankana on Cocos - ensimmäistä kertaa tein jotain langasta, jossa oli kimalletta. Pikkasen epäilyttää moinen :)

Kummankin paidan kanssa piti hieman jippoilla. Raitapaidan kanssa mietin kaula-aukon etupuolen vasemmalla olalla, että ei ole kiva aloittaa olan neulomista kaula-aukon reunasta, sitten päättelystä jää helposti "vääränlainen" käännös. Piti sitten kokeilla, että mitäs jos neulookin kädentien reunasta alkaen, ja pitsikuvion tekee sitten aina nurjalla puolella. Tuli oikein hyvä perfektionistillekin ;)

Ainiin, Wappua varten tuli tehtyä myös toinen wappupipo, kavereiden puolitoistavuotiaalle lapselle. Hän ihastui tupsuun, ja hatusta taisi tulla kesän hittipäähine. Asennekasvatus on paras aloittaa ajoissa :)

Walmiina Wappuun

Wappu lähestyy, eikä kummipojalla ole sopivaa hattua! Siispä tuumasta toimeen. Koska Wapusta alkaa kesä, villapipo ei ehkä ole niin tarpeellinen. Langaksi valitsin siis Novita Bambun, joka on ihanan pehmeää. Valmista ohjetta ei löytynyt suoraan mistään, joten kaivoin suurinpiirtein samanpaksuisesta langasta tehdyn ohjeen Dropsin sivuilta. 108 silmukkaa pyöröneuleena 12 cm 2,5 puikoilla, sitten kavennukset kaksi kertaa per puikko joka kerros. Piposta tuli noin 42-44 cm ympärysmitaltaan, mikä kuulostaa ihan sopivalta. Sovittamaan ei päästy päiväunien vuoksi. Eiköhän nyt Ulliksella kelpaa näyttäytyä ;)

Nyt ja myöhemmin

Kummilahjan miettiminen on aika hankalaa. Pitäisi olla jotain, jonka voisi säästää, ja jotain, jota kaikki muutkin kummit eivät anna. Siispä lahjasta tuli kolmiosainen, että se olisi nyt hyödyllinen ja myöhemminkin kiva. Päivänsankari arvostanee näitä pöppiäisiä eniten tällä hetkellä. Pöppiäisiä on kiva tehdä, vaikka ne eivät ihan päässä olleita visioita vastaakaan. Pöppiäiset on kumilangalla kiinni kumilangassa, jonka voi kiinnittää rattaisiin.

Päivänsankarin äiti valitteli kerran, että kaikki on vaaleansinistä. Täytyy myöntää, että minullakin on kassillinen vaaleansinisiä lankoja varattuna, ja olin erikseen ostanut Wool Sävy -lankaa tehdäkseni Novitan kevät 2008 -lehdessä olleen pienen söpön villatakin.. Mutta, tietämättä lausutun toiveen mukaisesti, onneksi löytyi myös jotain muuta lankavarastoista: maastokuvioista Nalle-lankaa, joka kudotaan samankokoisilla puikoilla kuin Wool. Tässä vanhemmassa versiossa on minusta paremman sävyiset värit kuin nyt kaupassa olevassa versiossa. Kaulukseen ja hihansuihin virkkasin ruskeasta Wool Sävystä reunukset (ohjeen mukaisesti). Maastokuvioinen lanka sopii kyllä tähän, erityisesti tossuille, jotka ovat kulmikkaat kuin Hummer :)

Myöhemmin, toivottavasti päivänsankari arvostaa tekemiäni kalvosinnappeja. Halusin tehdä jotain aiemmin mainitulla emalointikurssilla, ja pähkäilin mikähän olisi käyttökelpoinen koru pojalle. Päivänsankarin isä soitti pari päivää mietittyään, että kalvosinnapit voisivat olla hyvät, joten siispä tuumasta toimeen. Koska rattaita tuli kurssilla muutenkin nysvättyä, niin kalvosinnapeistakin tuli rattaat.

Jälkijoululahjat

Onneksi ihan kaikkia joululahjoja ei tarvinnut tähdätä jouluksi, tai valmistumisesta huolimatta niitä ei voinut vielä "raportoida", kun joulupukki ei ehtinyt niitä ihan jouluksi toimittamaan. Kaverillani näin kivoja huopasesta tehtyjä lumihiutaleita, joten näitä piti tehdä sekä lahjaksi että itsellekin. Vaikka moisia voisi ihan hyvin tehdä ohjeettakin, nämä on virkattu Novitan Talvi 2007 -lehdessä olleen ohjeen mukaan. Oikeasti näitä on kolmenlaisia, mutta huopauksessa kaksi eniten toisiaan muistuttanutta muuttuivat samanlaisiksi. Kolme kerrosta pylväitä ja ketjusilmukoita, todella nopeita tehdä.

Taustalla näkyy ankea joulukuinen sää: märkää ja mustaa, ei mitään havaintoa lumesta.

Kaverille ja hänen miehelleen tuli tehtyä korut. Sahasin 1 mm 925 hopealangasta pätkiä, viilasin päät tasaisiksi (sahaten jää vähemmän viilattavaa kuin pihdeillä katkoen), taivutin pätkät epämääräisiksi renkaiksi, juotin kiinni, ja hakkasin littiin vasaralla isoisältä perityn muinaisen silitysraudan pohjaa vasten (hyvä alasin!). Sitten piti puolet renkaista sahata uudestaan auki, koota koru, juottaa ja lintata uudestaan. Saattaa kuulostaa turhalta juottaa kahteen kertaan, mutta muutoin renkaita ei saa (kuulemma) pysymään renkaina linttauksessa. Lukkotappi on 1,2 mm hopealangasta, kunpa joskus oppisi tekemään tasaisia korupiikkejä eikä tommoisia vänkyräpäitä! Solmioneulan "tausta" tuli tehtyä 1,2 mm langasta, 13 cm pätkästä, ja napin kohta on lievästi litattu. Tuli aika leveä, mutta saahan tuota säädettyä kulmaa muuttamalla. Lopulta korvikset jäi itselle, kun kun kaverin korvien reijissä ei enää ollut exitiä. Pitää siis tehdä itsellekin tyyliin sopiva kaulakoru :)

Ympäristössäni alkaa olla monia pikkkutossujen tarvitsijoita. Ohje näihin on löytynyt jostain Moda-lehden mukana tulleesta suloiset vauvaneuleet-liitteestä, olisikohan tuo vuodelta 2004. Tossut syntyvät muutamassa tunnissa, ja ovat kuulemma näppärät, koska vauva ei saa niitä potkittua pois. Näitä tossukoita on tullut tehtyä myös aiemmin, ja jotenkin ne ovat kovin söpöjä. Ohjeessa on jotain muuta lankaa, mutta itse olen käyttänyt Novitan Woolia.

Söpöstä puheenolleen, tein myös perinteisen kypärämyssyn. Ohje aluksi hämmensi kovasti, koska harvemmin pipoja tehdään levynä :) Olin ihan varma, ettei mitään myssyä synny, jos toisesta reunasta lisätään ja toisesta kavennetaan ja toistepäin. Työn edetessä homma alkoi sentään hahmottua: lopuksi ommellaan kappaleen päädyt yhteen, ja toisen reunan sahalaita "kasaan". Ohje löytyi Novita Wool -langan vyötteen sisältä (Novitan Syksy 2007 -lehdessä on isompiakin versioita).

Vielä ehtii tehdä talviasusteita!

Tämänpäiväisestä kevätsäästä nauttineena muistin lainalehdessä nähneeni pannan ohjeen. Tarkoitus on oikeastaan tehdä housut tuosta Suuri Käsityölehden 1/2005 lehdestä, sillä lehdessä olevan farkkuohjeen mukaiset äidin tekemät housut ovat nyt kulutettu puhki ja kokokin jäänyt liian suureksi. Kangaskin odottaa pestynä, mutta se pitäisi ensin silittää, joten jäin vielä puikkojen kanssa sohvalle.

Jospa tällainen panta pitäisi hiukset pois naamalta ja lämmittäisi korvia tuossa ah niin raikkaassa tuulessa. Pannan tekeminen kesti jokusen tunnin. Petrolinsinisestä villapaidasta yli jäänyttä Ainolankaa tuli nyt neulottua 4,5 puikoilla, jotta tulos olisi paremmin tuulenpitävä. Erityisen tyytyväinen olen siitä, että silmikoinnin (kappaleiden ompeleminen yhteen siten, että tulos näyttää neulotulta) tekeminen on viimein tullut dekryptattua ja onnistuu jo oikein luontevasti.

Huopa, huopanen, huopasin

Huopanen on kyllä ehdottomasti lempilankaani.

Mustaa saunahattua on tullut käytettyä päivittäin talven pakkasilla. Onhan sen lierin reuna muhkurainen, mutta onpa sitten itse tehdyn näköinen. Kyllä tekeleistään saa olla ylpeä, eikä varmaan moiset muhkurat niin muiden silmiin pistä :)

Toinen, melkein käyttämättömäksi jäänyt huopakutile on kyllä ihan hyvä käsilaukku, mutta jotenkin sekin on jäänyt vaatehuoneeseen asumaan. Ohje on syksyn 2005 Novita-lehdessä, mutta tein erilaisen hantaakin. Käytännöllisyyden lisäämiseksi, käsilaukussa on vuori ja vetoketjusuu.

Toinen tämän talven suosikeista on pitkä Jenga-langasta neulottu kaulaliina. Kympin puikoilla sen tekemiseen ei montaa hetkeä kulunut. Moista ylipitkää kaulaliina yritin kaupoista etsiä, mutta eihän mikään sopinut minun makuuni. Onneksi itse tekeminen ei ole ongelma :)

Joululahjoja

Syksyllä jonkun kaverin vihjeestä keksin tehdä sukulaisille joululahjoiksi hattuja huopasesta. Omatkin vielä käyttämättömät hatut lähti lahjoiksi, kun lahjansaajapiiri vaan paisui ja paisui :) Parissa päivässä sai aina tehtyä yhden hatun, mutta pyykkiä ei millään saanut tehtyä samalla vauhdilla. Miehet saivat tummanvihreitä Novitan talvi 2005 -lehdessä olleita lippalakkimallisia hattuja ja naiset saunahatun ohjeella tehtyjä hattuja (lehden numeron on hukassa, viimesyksyinen Novita se taisi olla).

Joulun jälkeen sitten tuli tehtyä itsellekin uusi hattu. Lisäksi tein myös toisen, Novitan Talvi 2006 -lehden lohikäärmehatun, se kun oli niin hassu. Harmikseni minulla ei ole oikein hyvää takkia tuon kanssa käytettäväksi: takkien kaulukset painavat hatun silmille tai nostavat sen koholle, koska niskahäntä tulee niin alas.

Kesävaatteita

Malibu-langasta tuli tehtyä kesäksi pari paitaa, Novitan kevät 2006 -lehdestä. Malibu on oikein mukavaa kudottavaa, toisin kuin Tennesee, joka rikkoo sormet kovuudellaan.

Lisäksi kesällä tuli tehtyä Turusta keskiaikamarkkinoilta ostetusta ihanasta lampaanvillakerästä pipo ja kaulaliina. Tai, kaulaliina siitä piti tulla, mutta tulikin nappikauluri. Tein pipon ensin, sillä halusin "saman sarjan" pipon ja kaulaliinan. Sitten tuli ahnehdittua kaulaliinan leveyden suhteen, ja lankaa ei ollutkaan ihan tarpeeksi kunnolliseen kaulaliinaan.

Lanka oli todella hankalaa kutoa, sillä se katkesi ihan pienimmästäkin vedosta. Siksi kaulaliinan purkamista ei voinut ajatella. Jossain muotilehdessä näin sitten kuvan nappikaulurista, ja kaulaliina koki muutoksen hetkessä käyttökelpoiseksi tekeleeksi. Tosin ihan sopivia nappeja en löytänyt, vaan piti tyytyä taas kompromissiin (eli vaaleisiin nappeihin).