Teekkarispeksin aika!

Jälleen on aika tilata liput ja lähteä katsomaan Teekkarispeksiä, joka sijoittuu tällä kertaa Japaniin 1600-luvulle.
Viime vuonna puvustus oli niin hauskaa, että mukaan piti jälleen lähteä. Tällä kertaa tein rosvoille haarniskoja, joista kuva löytyy Teekkarispeksin sivuilta
hahmogallerian viimeisestä ruudusta ja etusivun ryhmäkuvan keskeltä edestä. Materiaalina haarniskoissa on puiset grillitikut (terävän pään katkaisin pois saksilla) ja villalanka (7-veljestä) ja ne tuli tehtyä lapsuuteni minikangaspuilla. Reunoihin ompelin käsin kanttinauhaa, ettei tikut pääsisi karkuun. Haarniskaliivin kiinnitys sivuista on tehty letitetyistä villalankanauhoista, koska kanttinauhaa ei löytynyt tarpeeksi. Pitää katsoa, josko noista vielä ehtisi napata itselleenkin kuvan.

Loimien laitto tökki aluksi, kun osa loimista oli kovin kireällä ja osa löysällä. Sitten keksin laittaa myös "jonossa olevan loimilangan" väliin grillitikkuja, jolloin reunimmaiset loimilangat eivät päässeet tippumaan orreltaan olemaan tiukempaan kuin keskimmäiset. Samaan tapaan oikeiden kangaspuiden kanssa on loimien välissä rimoja :) Pikkukangaspuut toimivat moitteettomasti, ja kaikki osat olivat vielä tallella vuosi(kymment)en jälkeenkin.

Liput saa näppärästi hankittua speksin verkkokaupasta ja näytöksiä on ympäri Suomen. Siispä kaikki heti ostoksille :)

Ruudullinen keittiö

Viimein on jonkin huoneen sisustus "valmis" :) Tai ainakin tekstiilit on sovitettu toisiinsa, vaikka kaikki ei olekaan uutta. Keittiön kaapit eivät ole valitsemiani, ja makuuni ne ovat turhan tummia, mutta muutoin sisustus alkaa olla voiton puolella. Keittiö sai toisen ruudullisen maton ruokapöydän alle - nyt taitaa olla jo vähän turhan ruudullista :) Tämä matto oli kangaspuissa 150 cm leveä, ja nyt valmiina sen leveys on 134 cm. Pituutta matolla on 271 cm ja se painaa 12,6 kg (nämä tiedot on siis tarkoitettu niille, jotka aikovat kaksipuoleisia mattoja varten hankkia kuteita). Ruutuja on jälleen seitsemän, eli ne ovat leveänpiä kuin tuossa toisessa matossa, ja tietenkin niistä piti tasapainon vuoksi tehdä myös pidenpiä. Kaksipuoleiset matot ovat mukavan paksuja, ja pysyvät hyvin paikoillaan.

Yllättävää kyllä, tämän maton tekemiseen meni saman verran aikaa kuin kapeamman maton tekemiseen, eli 17 tuntia. Ehkäpä nuo isommat kangaspuut auttoivat siihen, että syvyyssuunnassa oli enemmän tilaa, jolloin polkusta painaessa myös loimien väliin jäi enemmän tilaa, ja puolan sai oikeasti heitettyä välistä, eikä sitä tarvinnut siirrellä terävien kalastajanlankaloimien välistä muutaman sentti kerrallan. Sadan pikkuletin teko hapsuihin sitten kestikin kaksi iltaa.

Ensimmäinen matto tuli sovitettua nurkan tummansiniseen verhoon ja keittiön kappaverhoon. Tämä matto piti lisäksi sovittaa olohuoneen sisustukseen, sillä enemmän sitä varmasti olkkarin suunnasta tulee katseltua kuin keittiöstä. Aikataulun kanssa uhkasi tulla ongelma, sillä vuoro kudonta-asemalle vapautui pari kuukautta odottamaani aikaisemmin. Siispä piti ulkoistaa kuteiden hankinta: äitini ystävällisesti kävi hakemassa Leppävaaran torilta Someron Langan torikauppiaalta kuteet, jotka olin puhelimitse tilannut. Värin kuvaaminen puhelimitse on hieman haastavaa ;)

Kumpaakin loimea taitaa olla vielä jäljellä Tapiolan kudonta-asemalla. Ottakaa yhteyttä Maikkiin, jos ruudulliset kaksipuoleiset matot kiinnostavat!

Mitä tehdä helteellä?

Viimein pääsin tiistaina kudonta-asemalle tekemään mattoa. Mistähän Juba aina osaa ajoittaa Viivi ja Wagner -sarjaakuvansa niin osuvasti? Vaan eihän siellä kudonta-asemalla mikään ruuhkä näin helteillä ollut, ja matto pysyi ihan sotkeutumatta kangaspuissaan. Matto tulee keittiöön, mutta ensin pitää siivota ;)


Pyysin kaksipuolisen ruudullisen maton tekomahdollisuutta joskus maaliskuussa, ja aloin jo epäillä koko homman unohtuneen. Ehdin jo vaihtaa mieltäni maton väreistäkin, ja piti käydä ostamassa valkoista kudetta. Periaatteessa, molempien kuteiden pitäisi olla yhtä paksuja, jotta matosta ei värit "paistaisi läpi". Valkea kude oli paljon paksumpaa kuin sininen, joten lopputulos on kuvassa näkyvä. Oikeastaan matto on jopa parempi näin, kun se ei ole niin tumma, kun valkea paistaa läpi sinisistä ruuduista. Matto kapeni aika paljon: puissa sen leveys oli 120 cm, mutta nyt se on noin 105 cm leveä. Pituutta matolla on noin kolme metriä. Saa nähdä mihin se asettuu. Matto painaa 9,8 kg, joten kudetta meni siis melkein kaksi kertaa tavallisen maton neliöön menevän määrän verran, mutta on tuo paljon tavallista mattoa paksumpikin. Ruudut ovat toisella puolella mattoa eriväriset. Kutomiseen meni n. 17 tuntia, ja hapsujen lyhyiden lettien tekoon ja solmimiseen meni kolmisen tuntia.

Oikeasti kudottua

Verbit on jo menneet sekaisin, pitäisi tietenkin kokoajan kirjoittaa neulomisesta eikä kutomisesta. Jotta ei ihan metsään mentäisi, niin olen minä jotain kutonutkin: Tässä on n. neljä metriä pitkä reilu puolitoista vuotta sitten kiukulla kasaan kangaspuilla kudonta-asemalla hakattu eteisen matto. Matossa on kolmen väristä kudetta: tummansinistä ja beigeä trikookudetta ja sekaväristä lenkeistä muodostettua kudetta (mikähän sen nimi lie). Kuteet tuli ostettua Leppävaaran torilla vierailleelta Someron langan myyjältä. Paljon edullisenpia kuin mitä pääkaupunkiseudun kudekaupat tarjosivat. Tämän maton kutominen kesti n. 12 tuntia, n. kolmena eri päivänä. Leppävaaran kudonta-asemassa kun on sellainen vika, että koska se on kerrostalon alakerrassa, ei sunnuntaisin saa kutoa lainkaan ja lauantaisinkin pitää lähteä pois ajoissa.

Tietenkin yksi väri loppui kesken. Tai, ei ehkä kesken, mutta aiemmin kuin muut värit. Sain sitten kudonta-aseman jämäkorista siniharmaata trikookudetta kolmanneksi väriksi, ja tein vielä takaovenkin eteen pienen maton. Yhteensä matoille tuli hintaa n. 60 euroa mukaanlukien kuteet, kangaspuiden vuokra, loimet ja loimien puuhunlaitto (moista en osaa tehdä).

Voisi kyllä taas mennä tekemään mattoa, vaikka kaksipuoleista ruudullista keittiöön...