Vaikka aloitin joululahjojen teon vasta pikkujoulujen jälkeen, sain ne valmiiksi hyvissä ajoin, puoli viikkoa ennen joulua. Tosin tällä kertaa ei tullutkaan ryhdyttyä mihinkään haastavaan sarjatyöhön, vaikka sitäkin tuli tehtyä: Tehtailin lisää hedelmäpusseja, yhteensä 24 kappaletta, vähän erivärisiä. Olen nimittäin huomannut, että multaisille perunoille olisi hyvä olla erivärinen pussi, etteivät esim. tomaatit likaannu seuraavalla kauppareissulla. Muutaman pussin jätin itselleni, sillä kaikki omat vanhat ovat valkoisia.
Suuritöisin joululahja on traktoreista pitävälle kummipojalleni. Tämän tekemisen aloitin iät ja ajat sitten, ohjeena oli Novitan Syksy 2006 -lehdessä Isoveli-langasta tehty lapsen paita, jossa oli jonkinlaista kuvioneuletta pinta. Jätin kuvioneuleen tekemättä ja neuloin pyöröpuikoilla paidan - siitä tuli ihan omituisen kokoinen! Purkaminen ja uudelleen aloittaminen on ärsyttävää, mutta onneksi kaveri käsityökerhossamme purki paidan puolestani bussia odotellessaan ja sain tehtyä uuden, saatuani mitat. Traktoria varten googlailin vähän, ja sitten vaan huopavillaa paidan pintaan tökkimään :)
Paidasta jäi vhän lankaa yli, joten vanhemmatkin saivat sitten paitaan sopivat pipot. Näihin ei ole ohjetta, kunhan googlasin "Novita Isoveli pipo", ja sain aloitussilmukkamäärän. Tosin ekasta piposta tuli ihan liian kireä (72 silmukkaa), joten sekin piti purkaa. Toisessa versiossa (kuten etukäteen annetussakin joululahjassa) on 84 silmukkaa, 3 oikein ja 3 nurin neulottuna. Naisen pipo on päätelty suoraan kaikki, jolloin päälaelle tulee tasainen alue, miesten pipot on päätelty vähän myöhemmin aluksi joka kahdestoista (muistaakseni) silmukka ja siitä sitten vähentäen joka kerros välistä silmukoita.
Aiemmin annettu pipo sai seurakseen mustat lapaset, joihin oli alunperin tarkoitus vaan huovuttaa mustaa huopaa kämmenselkään lämmöneristyksen parantamiseksi, mutta eihän siihen kyennyt: lapaset saivat ensin silmät ja sitten hampaat. Toinen yrittää olla vampyyri ja toinen ihmissusi. Kumpikin kaipaa vähän jo hammaslääkäriä, hampaat kun meinaavat lähteä irti. Lapasille löytyi ohjetaulukot (7-veljestä, isoveli-, ja nalle-langoille) Novitan syksy 2007 -lehdestä (samoin kuin netistä), mutta tein vielä vähän isommat salaisten mittailujen perusteella.
Äiti antoi aiemmin syksyllä neljä nauhallista puuhelmiä ja yhden kivihelminauhan todeten, ettei niiden kaulanauhaksi laittaminen ole inspiroinut häntä. Otin näytehelmet mukaan Tampereen kädentaitomessuille, josta ostin pari eriväristä turkoosia kivinauhaa lisää. Pujottelin sitten vaijeriin neljä kaulanauhaa siten, että jokainen niistä on vähän erimittainen, joten niitä voi pitää myös yhdessä.
Isälle tein kaulahuivin New Yorkista Union Squarella olleilta maalaismarkkinoilta,
Catskills Merino Sheep Farmin kojusta ostamastani käsinkehrätystä, indikolla värjätystä merinovillasta. Mitään varsinaista ohjetta kaulaliinaan ei tarvitse, mutta Erika Knightin Knit & Purl -kirjasta on helppo kaivaa pintakuvioita. Tässä on 5 oikein, 5 nurin -neuletta yhteensä 25 silmukkaa, ja jokainen kerros on samanlainen. Erittäin helppo :)
Käsinvärjätyssä langasta muuttui kädet ja puikot ihan sinisiksi jo pienen neulomisen jälkeen. Langan myyjä kehotti huuhtelemaan valmiin työn lopuksi useaan kertaan. Huuhtelin huivia joku 30 kertaa, ja silti siitä edelleen lähti väriä. Enempää ei kuitenkaan ehtinyt sitä liotella, että pukin pakettiin sai kuivan huivin. Ei siis kannata pitää valkoisen paidan kanssa tätä huivia sateisella säällä ;)
Vaikka aloitin joululahjojen teon vasta pikkujoulujen jälkeen, sain ne valmiiksi hyvissä ajoin, puoli viikkoa ennen joulua. Tosin tällä kertaa ei tullutkaan ryhdyttyä mihinkään haastavaan sarjatyöhön, vaikka sitäkin tuli tehtyä: Tehtailin lisää hedelmäpusseja, yhteensä 24 kappaletta, vähän erivärisiä. Olen nimittäin huomannut, että multaisille perunoille olisi hyvä olla erivärinen pussi, etteivät esim. tomaatit likaannu seuraavalla kauppareissulla. Muutaman pussin jätin itselleni, sillä kaikki omat vanhat ovat valkoisia.
Suuritöisin joululahja on traktoreista pitävälle kummipojalleni. Tämän tekemisen aloitin iät ja ajat sitten, ohjeena oli Novitan Syksy 2006 -lehdessä Isoveli-langasta tehty lapsen paita, jossa oli jonkinlaista kuvioneuletta pinta. Jätin kuvioneuleen tekemättä ja neuloin pyöröpuikoilla paidan - siitä tuli ihan omituisen kokoinen! Purkaminen ja uudelleen aloittaminen on ärsyttävää, mutta onneksi kaveri käsityökerhossamme purki paidan puolestani bussia odotellessaan ja sain tehtyä uuden, saatuani mitat. Traktoria varten googlailin vähän, ja sitten vaan huopavillaa paidan pintaan tökkimään :)
Paidasta jäi vhän lankaa yli, joten vanhemmatkin saivat sitten paitaan sopivat pipot. Näihin ei ole ohjetta, kunhan googlasin "Novita Isoveli pipo", ja sain aloitussilmukkamäärän. Tosin ekasta piposta tuli ihan liian kireä (72 silmukkaa), joten sekin piti purkaa. Toisessa versiossa (kuten etukäteen annetussakin joululahjassa) on 84 silmukkaa, 3 oikein ja 3 nurin neulottuna. Naisen pipo on päätelty suoraan kaikki, jolloin päälaelle tulee tasainen alue, miesten pipot on päätelty vähän myöhemmin aluksi joka kahdestoista (muistaakseni) silmukka ja siitä sitten vähentäen joka kerros välistä silmukoita.
Aiemmin annettu pipo sai seurakseen mustat lapaset, joihin oli alunperin tarkoitus vaan huovuttaa mustaa huopaa kämmenselkään lämmöneristyksen parantamiseksi, mutta eihän siihen kyennyt: lapaset saivat ensin silmät ja sitten hampaat. Toinen yrittää olla vampyyri ja toinen ihmissusi. Kumpikin kaipaa vähän jo hammaslääkäriä, hampaat kun meinaavat lähteä irti. Lapasille löytyi ohjetaulukot (7-veljestä, isoveli-, ja nalle-langoille) Novitan syksy 2007 -lehdestä (samoin kuin netistä), mutta tein vielä vähän isommat salaisten mittailujen perusteella.
Äiti antoi aiemmin syksyllä neljä nauhallista puuhelmiä ja yhden kivihelminauhan todeten, ettei niiden kaulanauhaksi laittaminen ole inspiroinut häntä. Otin näytehelmet mukaan Tampereen kädentaitomessuille, josta ostin pari eriväristä turkoosia kivinauhaa lisää. Pujottelin sitten vaijeriin neljä kaulanauhaa siten, että jokainen niistä on vähän erimittainen, joten niitä voi pitää myös yhdessä.
Isälle tein kaulahuivin New Yorkista Union Squarella olleilta maalaismarkkinoilta, Catskills Merino Sheep Farmin kojusta ostamastani käsinkehrätystä, indikolla värjätystä merinovillasta. Mitään varsinaista ohjetta kaulaliinaan ei tarvitse, mutta Erika Knightin Knit & Purl -kirjasta on helppo kaivaa pintakuvioita. Tässä on 5 oikein, 5 nurin -neuletta yhteensä 25 silmukkaa, ja jokainen kerros on samanlainen. Erittäin helppo :)
Käsinvärjätyssä langasta muuttui kädet ja puikot ihan sinisiksi jo pienen neulomisen jälkeen. Langan myyjä kehotti huuhtelemaan valmiin työn lopuksi useaan kertaan. Huuhtelin huivia joku 30 kertaa, ja silti siitä edelleen lähti väriä. Enempää ei kuitenkaan ehtinyt sitä liotella, että pukin pakettiin sai kuivan huivin. Ei siis kannata pitää valkoisen paidan kanssa tätä huivia sateisella säällä ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti