Synttäritoive

Dinosaurusten seuraksi toivottiin punaista lohikäärmettä. Onneksi joulun jälkeen sankarin syntymäpäivä tuli pian :)

Museokamaa

Muutaman vuoden takaisen jäynäprojektin arkistopaketti ei päätynytkään teekkarimuseoon. Nyt on sitten etsitty kissojen ja koirien kanssa jotakuta, joka raskisi luopua parista lemmingsistä, jotta museo saisi arkistoonsa edes jotain - alkuperäistä sinistä lankaa ei nimittäin ole enää Novitan värikartassa.

Onneksi yksiltä työkavereilta löytyi lahjoitusintoa, ja yksi alkuperäinen sininen saadaan näin museoon. Tein sille seuraksi uuden tikkiläisen, ettei se jää yksinäiseksi, ja jotta jäynän alkuperä ei unhoittuisi.

Vihanneksia

Viidelle pienelle tyttöselle tuli virkattua vähän vihanneksia jämälangoista joululahjoiksi. Tosin piti pari kerää ostaa lisää, kun ei käsityötarvikekirppikseltäkään löytynyt oranssia lankaa porkkanoihin. Ohjeita minulla ei ollut, vaan lähinnä katselin kuvia tai tein muuten vaan omasta päästä.  Päärynöitä ja porkkanoita oli kiva tehdä, samoin sipuleita. Paprika, banaani ja parsakaali oli ihan kamalia.

Viimeisen tonttulähetyksen jälkeen oli pari pitkää työpalaveria, joten vihanneksia syntyi vielä viisi lisää.

Lisä kokoelmaan

Joululahjaksi liihotti lentolisko - idea tämän kerran lajista tuli, kun toivelistalla oli planes-leffan lentokoneita. Toivottavasti pettymys ei ollut suuri (tosin toisissa paketeissa oli niitä toivottuja lenskareitakin :)

Kohta on maha kipeä...

.. ainakin jos nämä kaikki "syö".

Viimeinen homehtui ;) Osa jää odottamaan seuraavaa lahjansaajaa, mutta nyt pitää keksiä jotain muuta. Alkaa mielikuvitus kuorutusten kanssa loppua, eikä toisto ole muutenkaan sitä kaikkein mieluisinta.

Joululahjatekeleet

Viime vuonna (?) hälistiin kovin norjalaisten joulupalloista. Kokeilin sitten neuloa joulupalloja, mutta minusta niistä tuli odotettua isompia. Varmaankin Nalle-lanka oli sitten paksumpaa kuin mitä ohjeessa ajateltu lanka. Kuviot tuli suunniteltua itse.

Toinenkin joululahjatekele meni vähän pieleen, kun käyttämäni vaaleanvihreä Nallelankakerä loppui kesken. Mistäänhän ei tietenkään enää ko lankaa saa, ja ainoa vihreä lähikaupoissa jäljellä ollut lanka oli 7-veljestä. Onneksi lahjan saajaa ei Tyranosauruksen kaksivärisyys näytännyt haittaavan pätkääkään.

Kestit jatkuu

Synttärikesteille tutunomaisia tarjoomuksia, jotka kestävät vähän pidempään. Havaitsin, että en edes muista, kenelle kaikille näitä on tullut jo vietyä! Vaan eipä kai haittaa, voi sitten järkätä vähän isommatkin kekkerit.

Herkkuja

Kun nuorimmalle lapselle vie lahjan, vanhemmat sisarukset usein kaappaavat sen. Päätin sitten tehdä tuliaiseksi äkkiä jotain, kun pari vierailua oli tiedossa.

Hiljalleen alkaa päästä jyvälle cupcake/muffinssien kuorutteiden teossa :)

Pitäisi varmaan tehdä vähän näitä varastoon, mutta ruskea lanka loppui...

Hiukkasen myöhässä

Ostin kummitytölle 2-vuotislahjaksi traktorin, ja tein sille apinan kuljettajaksi. Tämänkin öttiäinen aloitti elämänsä hevosena, mutta en vieläkään onnistunut moista virkkaamaan - apinana se on paljon parempi. Kuten kaikki muutkin lahjat tänä vuonna, toimitus myöhästyi melkein puoli vuotta. Onneksi kesän hiekkalaatikkokelit tulivat vasta nyt ;)

Lelusuunnittelua

Kirjaston loruhetkessä kirjastonhoitajat esittelivät vauvojen kirjojen lisäksi kivan kirjan, jossa oli kaikenlaisista kodin ylijäämätarvikkeista tehtyjä leluja (kirjan nimi taisi olla "Papiljottilehmä ja haalarihai"). Jo ennen tuota loruhetkeä olin aloittanut tekemään leikkimattoa. Tärkeää leikkimatossa on kirkkaat värit ja erituntuiset kankaat (yhden koskettelukirjanteko-ohjeen mukaan). Jälkimmäisiä oli, mutta kaikki kankaat olivat tummia - ei auttanut muuta kuin suunnata ostamaan värikkäitä kankaita. Harmi vain, Eurokankaan minitilkkulaari ei ollut tarjolla, mutta onneksi myyjä oli hiljaisena päivänä valmis jopa leikkelemään palakankaista minulle 15 cm kaistaleita ;) Mattoon tuli käytettyä kaikenlaisia ylijäämänauhojakin. Lenkurat ei ehkä kuitenkaan ole ihan paras idea, pikkusormet jäävät niihin kiinni. Käsityötarvikekirppiksellä ostin kaverilta ylijäänyttä sifonkia, josta hän oli tehnyt kukkia Parolan asema -blogin ohjeen mukaan johonkin juhlaan. Itse en käryttänyt noista kukista kaarevia, sillä se osoittautui hankalaksi lämpökynttilällä. Reunat sai poltettua purkautumattomiksi kuiteskin. Siispä kukista tuli aika erinäköisiä, varsinkin ku ne tuli lytättyä saumaan. Matto on ollut pidempään käytössä (ja kertaalleen jo pesussakin), mutta vasta nyt sain tehtyä siihen kaaret, johon Barbapapa-mobile pääsi roikkumaan. Kaarien sisällä on rautakaupasta ostettua sähköjohtojen suojaputkea ja ne on kiinnitetty kaverilta saaduilla hajonneista repuista ylijäänellä klipseillä. Toisessa kirjassa oli hulahula-vanteeseen kiinnitetty erilaisia materiaaleja vauvan tutkittavaksi. Talvella vaan ei löytynyt lähikaupoista kuin jotain erityisen painavia jumppavanteita, joten jouduin odottelemaan kesää. Renkaaseen tuli nyt kiinniteltyä vasta erilaisia kankaanriepuja, lisäksi voisi vielä neuloa tai virkata jotain ylijäämistä, sillä niitä on ;)

Seuraava dino

Kuten taisin todeta, on pienten virkattujen juttujen tekeminen tosi hauskaa. Siispä synttärilahjaksi eräs pikkupoika sai dinosauruksen, tällä kertaa yritelmä voisi olla Stegosaurus. Lihansyöjät vaikuttavat vaikeammilta kuin nämä kasvissyöjät - moista pitänee yrittää, kun on vähemmän kiire ;)

Ensimmäinen pöppö

Muuta projektia edistäessäni löysin Eurokankaan palalaatikosta hauskaa kangasta, joka näytti olevan täynnä silmiä, joten se oli pakko ostaa. Pehmoeläimen suunnittelu ja tekeminen on aika hauskaa, mutta haastavaa. Virkkaaminen on helpompaa, kun pieleen menneen voi niin helposti purkaa ja uusia.

Pöppö koostuu kolmesta soikiosta, joista naamapuolella on silmäkangasta. Ripsiksi pöppö sai tyllireunuksen. Jalkoja sillä ei ole, vaan liikkuminen tapahtuu isojen käsien ja hännän avulla ;)

Jälkijoululahjat

Osa joululahjoista jäi vaiheeseen tai tekemättä. Esimerkiksi joululahjavillasukista sain aikaiseksi vain pienoismallit.

Pakettiin päätyi sitten perussukkien pienoismallin lisäki Novitan sukkalehti ja kortti, jossa kehotettiin valitsemaan malli ja langan väri.

Myös muutama muffinssi valmistui vasta joulupäivänä ja päätyivät sitten jälkitoimituslahjaksi.

Kummilasten virkatut joululahjat

Yksi työkavereista, joka ei käsityöihmiseksi itseään tunnusta, hehkutti innostuneensa muffinssien (cupcakes) virkkaamisesta joululahjoiksi. Päädyin sitten itsekin kokeilemaan, kun erään pikkutytön synttäreillä kahvikuppileikit vaikuttivat kiinnostavan pikkuisia. Googlen kuvahaulla etsiskelin, millaisia muut olivat saaneet aikaiseksi. Joku ohjekin olisi englanniksi löytynyt, mutta en jaksanut sitä edes lukea. Eihän nuo nyt vaikeita voi olla tehdä! Pari ensimmäistä tein toisin, ennen kuin keksin käyttää kohopylväitä kolmannessa. Homma nopeutui huomattavasti, kun ei tarvinnut enää edestakas virkkailla välillä poikittain. Ostin silikonisia vuokiakin, niin voi sitten tehdä myös ihan oikeita muffinsseja :)



Alan myös hiljalleen päästä jyvälle öttiäisten virkkaamisessa. Ainakin verrattuna viimevuotiseen kummalliseen kaulusliskoon/lohikäärmeeseen/krokotiiliin... Tästä brontosauruksesta olen oikeastaan jopa ihan ylpeä :)



Pitkä häntä tasapainottaa, ja auttaa dinoa olemaan kaatumatta nenälleen.



Melkein pidin dinon itselläni, mutta ainahan niitä voi tehdä lisää ;)

Hyvää syntymäpäivää!

Suomen kanssa synttäripäivän jakaa eräs pikkutyttö, joka vietti 1-vuotissynttäreitään tänään. Tein hänelle kastelahjaksi maatilan eläimiä, mutta hevosta en osannut tehdä. Eipä siitä hepasta tullut nytkään mitään. Jo silmien jälkeen otuksen naama näytti porolta (tai hirveltä), joten luovutin, ja tein sille sarvet.

Ensilumi (tai jotain sen kaltaista valkoista) satoi eilen, eikä se vielä sulanut pois. Toivottavasti ei sulakaan ennen kevättä :)

Koira ja pientä vaaleanpunaista

Eilisten maatilan eläinten lisäksi tein pienen koiran, mutta se päätyi eri perheeseen ja heti kestävyystestiin, kun häntä päätyi pienten hampaiden väliin. Tosin joku vieraista ajatteli tämänkin olevan hiiri ;)

Tein myös uuden tyttömäisemmän villatakin joulun valkoisen villapaidan saajalle Novitan 7-veljestä langasta. Ohje taisi olla Novitan webbisivuilta, mutta hukkasin sen puolivälissä villatakkia. Onneksi olin jo hihat tehnyt ja lopun takista saattoi laskea jo valmiista osuudesta, koska se neulottiin poikittain.

Lisäksi sekä eilisen että tämänpäiväisen lahjoihin kuului vaaleanpunaiset pitsihatut ihanan pehmeästä Dalegarnin Baby Ull -merkkisestä konepestävästä merinovillalangasta, jota löytyi Menita Outletistä. Ohje on Ulla-nettineulelehdestä, Helmi-myssy. Muutaman kerran meinasi mennä pieleen, ja jouduin ohjetta tavailemaan useaan kertaan.

Yritin sitten käydä ostamassa mustaa Novitan Wool-lankaa seuraavaa projektia varten, mutta ovatten taas poistaneet kaikki värit ja jäljellä on vaan jotain keväistä hempeilyä :( Taidan jatkossa mennä suosiolla suoraan Soukkaan, josta löytyy varmasti jotain vastaavaa täyttä villaa olevaa lankaa...

Maatilan eläimet

Innostuin virkkaamaan amigurumi-öttiäisiä langanjämistä. Ensin valmistui possu:

Sitten syntyi siililtä näyttävä lammas:

Lehmä oli aika hankala, mutta lopulta naamasta tuli ihan onnistunut mielestäni:

Yritin myös tehdä hevosen, mutta se meni ihan pieleen nenästä alkaen. Lopulta siitä sitten tuli joko marsu tai rotta (häntä on kätketty ötökän sisään, eli halutessaan sen saa pidemmäksi):

Seuraavaksi yritin tehdä bhutanilaisen lohikäärmeen, mutta enemmän tämä näyttää joltain lyhytpyrstöiseltä krokotiililtä tai triceratopsilta:

Pupun tein toisin: aloitin sen päälaelta, jotta siitä tulisi istuva (muut aloitin nenusta):

Muita pehmeitä joulupaketteja

Kummipojan toinenkin joulupaketti oli pehmeä, mutta ehkä vähän mieluisampi pojalle itselleen, eikä vaan vanhemmille. Neulahuovuttelin erilaisia kasviksia sen verran, mitä yskältäni kykenin villoja pöllyttelemään. Näitähän voi sitten jatkaa lisää myöhemminkin, maatilan tuotteksi traktoreilla kuorma-autojen lavoille nostettaviksi ja siitä ruokapöytään.

Lisäksi tein vielä yhden joulupukin, samanlaisen kuin pari vuotta sitten tuli tehtailtua. Silmistä tuli aika kierot :)

Joululahjaksi sainkin sitten "omat neuleprojektit" -raporttikirjan. Ihan hauskalta se vaikuttaa (hyviä vinkkejä), mutta taidan silti jatkaa raportointia tänne :)

Taas uusi tulokas

Kuulemma pikkukakkkosella on joku lohikäärmepeli, jota ohjataan huutamalla lohikäärmeelle, joka sitten lentää korkeammalla. Virkkasin tästä lohikäärmeestä tietämättömänä seuraavaa uutta sukulaista varten raidallisen liskon tuttujen tulokastossujen lisäksi. Tosin isoveli taitaa leikkiä liskolla ensin, mutta eihän pikkunen vielä mitään moisesta lelusta ymmärrä :) Molemmat valmistuivat iät ja ajat sitten, mutta viimein tänään lahjat pääsi antamaan.

Sata kasassa!

Tänään oli jäynien esittelytilaisuus M-salissa, ja kävimme esittelemässä syksyisen Lemmings-projektimme. Käytää äänestämässä paras jäynä voittoon! ;) Aikaa on ensi viikon tiistain loppuun.

Esittelyä varten laittauduimme hieman. Pukeuduimme kaikki sinisiin paitoihin ja mustiin hameisiin (kaikilla ei ollut sinistä hametta). Lisäksi virkkasin itselleni vihreän peruukin 7-veljestä-langasta (melkein koko kerä ketjusilmukoiksi ja niistä muodostetuiksi lenkeiksi). Muutama vihreä tukkalenkura pääsi koristamaan keltaista kypärää ja punaista pipoa, koska kaikki eivät ehtineet virkkaamaan itselleen peruukkia.

Päätimme myös käyttää Lemmingsejä rintaneuloina esityksessä. Koska en oikeastaan ottanut talteen itselleni yhtään lemmyä, kaivoin virkkuukoukun taas esiin ja virkkasin muutaman. Oikeastaan piti aluksi tehdä vain yksi, mutta sitten aloin laskeskella, että olen virkannut melkein 100 lemmyä, joten pitihän tuo luku saada täyteen, joten virkkasin seitsemän :) Kaksi sai vielä viime tingassa sateenvarjot ja ne pääsivät esitykseen roikkumaan sateenvarjoon.

Esityksen aina pari lemmingsiä pääsi koristamaan TKK:n suurinta Mellin-salia, ja sinne ne jäivät odottamaan, josko löytävät uuden kodin jostain :)