Oikeasti kudottua

Verbit on jo menneet sekaisin, pitäisi tietenkin kokoajan kirjoittaa neulomisesta eikä kutomisesta. Jotta ei ihan metsään mentäisi, niin olen minä jotain kutonutkin: Tässä on n. neljä metriä pitkä reilu puolitoista vuotta sitten kiukulla kasaan kangaspuilla kudonta-asemalla hakattu eteisen matto. Matossa on kolmen väristä kudetta: tummansinistä ja beigeä trikookudetta ja sekaväristä lenkeistä muodostettua kudetta (mikähän sen nimi lie). Kuteet tuli ostettua Leppävaaran torilla vierailleelta Someron langan myyjältä. Paljon edullisenpia kuin mitä pääkaupunkiseudun kudekaupat tarjosivat. Tämän maton kutominen kesti n. 12 tuntia, n. kolmena eri päivänä. Leppävaaran kudonta-asemassa kun on sellainen vika, että koska se on kerrostalon alakerrassa, ei sunnuntaisin saa kutoa lainkaan ja lauantaisinkin pitää lähteä pois ajoissa.

Tietenkin yksi väri loppui kesken. Tai, ei ehkä kesken, mutta aiemmin kuin muut värit. Sain sitten kudonta-aseman jämäkorista siniharmaata trikookudetta kolmanneksi väriksi, ja tein vielä takaovenkin eteen pienen maton. Yhteensä matoille tuli hintaa n. 60 euroa mukaanlukien kuteet, kangaspuiden vuokra, loimet ja loimien puuhunlaitto (moista en osaa tehdä).

Voisi kyllä taas mennä tekemään mattoa, vaikka kaksipuoleista ruudullista keittiöön...