Kesänmittainen urakka

Melkein vuosi sitten Nepalin reissulta tuli ostettua kirjavaa silkki-banaanilankaa. Lankakaupan löytäminen ei ollut mitenkään helppoa, ei edes paikalliset tienneet, mistä voisi ostaa lankaa (kuten tuli jo aiemmin kiroiltua). Kaikkialta sai kyllä ostettua pashminahuiveja ja teetettyä silkkisiä sareja. Lopulta löytyi pienenpieni kauppa Thamelin kaupunginosasta Katmandusta. Lankaan on käytetty sareista ylijääneiden kankaanpalojen silkkikuidut, mikäli myyjän vähäistä englantia ymmärsin oikein.



Koska jokainen vyyhti oli erivärinen, ostin vain yhden. Ei siis voinut ajatella tekevänsä mitään kovin suurta. Silti halusin tehdä paidan. Piti siis ostaa lisäksi jotain muuta. Helpointa tietenkin oli luotettava musta, koska lanka on todella kirjavaa. Nordiasta löytyi silkille lisää silkkiä ja merinovillaa, sikakallista, mutta ihanan pehmeää TeeTee:n Primavera-lankaa.




Mitään mallia minulla ei ollut. Tein ensin koetilkun mitoitusta varten. Ensimmäinen aloitus meni pieleen, kun tein siksakin aiheuttavia kavennuksia ja lisäyksiä joka kerros. Se ei toiminut. Piti tehdä uusiksi, eli kavennukset vain joka toisella kerroksella. Aloituksen epäonnistuminen oli varmasti ensimmäinen merkki, josta olisi voinut päätellä, että paidan tekemiseen menee iäisyys. Kun pääsin nepalilaiseen lankaan asti, meni jälleen pieneen. Lanka oli epätasaisen paksuista, ja kun ensin jatkoin samaan tapaan, meinasi paidan kaula-aukosta tulla ihan jättimäinen pussi. Piti siis purkaa, ja lanka meni sitten nyppyiseksi - onhan se pienistä pätkistä tehtyä. Uusintakierroksella jätin ensin lisäykset tekemättä noin 3-4 siksak-kerroksella, jolloin neule jatkuu nyt järkevästi. Ragla-kavennukset ei nyt ole ihan tasaiset, mutta en lähtenyt purkamaan, ettei lanka nyppääntyisi lisää. Paidasta tuli lopulta ihan toimiva :)

Hyytymys neulontaan, siispä jotain muuta

Keväällä iski joku väsähdys lankoja kohtaan. Kesälläkään ei ole juuri lankohin tullut koskettua, mutta eiköhän nyt syksyn myötä taas pääse vauhtiin. Tauko varmaan teki hyvää.

Vaikka kesä oli kovin työntäyteinen ja kiireinen, jotain käsityönkaltaista sai tehtyä. Vuosikausia keittiön välitilan laatat ovat vaivanneet minua: ne olivat rumat ja uuden liesituulettimen (vuosia sitten tapahtuneen) hankinnan myötä sen alta puuttui vähän laattoja ja ruskea seinälevy näkyi.



Ruskea ei noin muutenkaan ole lempivärini, mutta keittiön kaapinovien kanssa olen oppinut elämään. Kesäloman ensimmäinen viikko tuli sitten käytettyä laattakauppoja kierrellen, jotta keittiö viimein saisi vähän uutta ilmettä. Ennen remonttia keittiön pitkä seinä näytti tältä:



Mankkaalta löytyi mitä mainioin laattakauppa, Upofloor, jonka valikoimat löivät mennen tullen kaikki muut laattakaupat. Lainasivat jopa näytelaattoja kotiin, jotta värin sai oikeasti ihmeteltyä. Ilman lainalaattoja olisin saattanut haksahtaa luonnonvalkoisiin laattoihin, ja lopputulos olisi näyttänyt aika samalta kuin ennen. Kirkkaanvalkoiset näyttivät paljon paremmilta tulevassa luonnollisessa ympäristössään.



Hienoista italialaisista 13 cm * 7,5 cm laatoista (aivan erikokoisia kuin edelliset 15*15) onnistui pienellä saumavälillä tekemään tiiliseinämäisen mallin ilman, että kovin montaa laattaa joutui pilkkomaan. Varsinkin jokaisen laatan halkaiseminen yläreunasta ei houkuttanut lainkaan. Uusissa laatoissa oli kiva epätasainen pinta, joka elävöittää seinää, eikä ensi kertaa itse laatoittaessa (isä teki suurimman osan työstä vessaremontista, jossa toimin lähinnä apulaisena) syntyneet mahdolliset pienenpienet korkeuserot näy ;) Onneksi isä jälleen auttoi alkuun ja minulla oli myös hyvä apulainen, joka hoiti laattojen halkaisemisen - on muuten yllättävän hankalaa hommaa saada reunoiltaan paksumpi laatta halkeamaan suoraan. Lopuksi vielä virkkasin uuden rätin jostain vanhasta bambu-langan jämästä, koska vanha rätti tuhoutui remontissa.

Modauksia ja synttäreitä

Jos neljään vuoteen ei ole pitänyt mekkoa kuin kerran, sille on syytä tehdä jotain tai se on syytä antaa pois. Varsinkin, jos mekon eteen on nähnyt paljon vaivaa. Kyse on siis puuvillalangasta neulomastani kirjavasta mekosta, jota olen pitänyt vain kerran yksillä 40-vuotisjuhlilla. Mekon ongelma on siis se, että vaikka sen sisään tuli ommeltua nauhat, yläosa venyy helman painosta muodottomaksi. Siispä purin ylä- ja alaosan erikseen ja tein alaosasta puolihameen neulomalla vähän lisää sen reunaan ja laittamalla vyötärölle kuminauhan. Yläosankin päättelin takaisin kokonaiseksi, vaikka en näe, että sitä itse ikinä mihinkään käyttäisin. Siihen voisi vaikka ommella valkoisesta kankaasta kevyen helman. Mutta luulen, että se päätyy tuollaisenaan kiertoon.


Kaapin perukoilta löytyi toinenkin modauksen kohde: äitini joskus 1960/70-luvulla hankkima Marimekon mekko. Kaappasin sen joskus teininä itselleni, ja pidin sitä nurinpäin, sillä silloin minusta valkoisesta etumuksesta näkyi läpi. Mekko ei ole pitkään aikaan mahtunut päälleni, mutta en ole raskinut sitä heittää pois. Viimein tuli oikea motivaatio ommella yläosaan kiilat, sillä sain kutsun 60-vuotisjuhliin, joiden teema oli "rennon retro" ja "paras Marimekko-muisto palkitaan".



Tukallekin piti tehdä jotain. Googlailin 50-luvun kampauksia, mutta en yrityksestä huolimatta saanut ihan sellaista aikaiseksi kuin halusin. Lopputulos oli kuitenkin parempi kuin ilman ;)

Vastaväriversio

Tein kolmisen vuotta sitten pitsisen villapaidan. Siinä on yksi suuri vika: se on väärän värinen! Pitkään olen haaveillut vastavärin käytöstä ja vuosijuhlien jälkeen sain viimein aikaiseksi kaivaa ohje taas esiin. Ensimmäinen ongelma olikin sitten täysin perinteinen: Novita on lopettanut lempilangastani (Wool) haluamani värin! Haloo, kuka nyt poistaa värikartasta aina luotettavan mustan?!?


Kävin Soukan Menitassa. Sieltäkään ei kovin montaa mustaa 3,5 puikoilla neulottavaa mustaa täysin villaista lankaa löytynyt (Ohje siis Novitan lehdestä vuodelta 2008). Koska edellisen paidan kanssa oli väriongelma, en lähtenyt tinkimään tällä kertaa langasta yhtään. Ostin sitten kallista italialaista Inca baby alpaca -lankaa. Tätä paitaa ei sitten pestä pesukoneessa, mutta ei villapaitoja niin usein tarvi pestäkään. Lanka on aivan taivaallisen pehmeää ja lutuista.



Tein paidan hihoista pikkaisen lyhyemmät verrattuna edelliseen, jonka hihoja pidensin ehkä pikkaisen liikaa. Parasta paidassa on hieno kaula-aukko, joka syntyy pitsikuvion myötä. Välissä pitsin teko alkoi hyydyttää ihan tuhottomasti, joten paita päätyi nyt takatalven lämmikkeeksi, juuri sen loputtua. Tosin ensimmäinen viivästyksen syy oli se, että unohdin aloittaa kaula-aukon teon ohjeen mukaisesti neljä senttiä ennen kainaloaukkoja (neuloin taas pyöröpuikolla mahdollisimman paljon saumojen ompelemisen välttämiseksi). Siispä jouduin purkamaan puolet takakappaleesta. Moisen jälkeen menee aina vähän into jatkaa työtä.

Taas näitä - ideat vähissä?

Taas on tullut tehtyä pikkutossuja. Ehkä pitäs joskus tehdä jotain muutakin, mutta näitä on kehuttu, ja ne on nopeita välipalaksi tehdä lyhyelläkin varoitusajalla. Maaliskuussa eräälle kaveripariskunnalle syntyi tyttö, ja jostain pikkuvillapaidasta ylijääneestä langasta tein lahjaksi tossut. Toisen kaveripariskunnan lapsen sukupuolesta ei ole vielä tietoa, sillä hän ei ole maailmaan vielä ilmaantunut. Siispä valkoiset tossut hänelle odottamaan. Harmiksi yksi kaveri jäi kerran ilman, kun ei tullut häntä nähtyä missään yhteydessä kriittiseen aikaan, ja nyt poika on jo liian iso vauvatossuille. Anteeksi!

Korjailuja

Tuli korjattua äidin minulle lahjaksi antamat unisukat. Ne ovat jostain aivan ihanan pehmeästä langasta tehdyt, mutta päätyivät jonkun kerran lakanoiden kera vahingossa 60-asteiseen pesuun, mikä ei tietty tee kovin hyvää käsinpestävälle langalle. Siispä ne huopaantuivat aika pahasti, eikä joustavuus ole enää ollut sama. Kantapää joutui kovalle rasitukselle, kun sukka ei enää venynyt, joten reikähän siihen tuli. En kuitenkaan raskinut sukista luopua, joten niistä tuli tämmöiset hassut haamut paikkailun jälkeen.

Parin kuukauden hiljaisuus on johtunut tietokoneongelmista. Vaikka vielä moni asia reistailee, nyt alkaa olla jo valoa tunnelin päässä :)

Laskiaissunnuntaipuuhaa

Aamuisen mäenlaskun jälkeen on laskiaissunnintaita tullut vietettyä rennosti leipiä paistellen. Illalla vielä pitää tehdä laskiaispullia :)


Uusimmalle naapurille tuli tehtyä perinteisesti tossut tervetuliaislahjaksi.