Väriläträilyjä

Tuli taas käytyä Tuijan emalointikurssilla, sillä viime kerralla tehdyt rattaat ja kalvosinnapit olivat sen verran hienoja, että piti päästä tekemään lisää. Ostin jo sormuskurssilla levyä emalointikurssin tekeleitä varten, että ehtisin etukäteen sahailla pohjia. Viimeiseen iltaanhan se sitten tietenkin jäi, mutta sain rinkulat tätä korua varten sahattua. Syysillan pimeydessä on hieman hankala ottaa kuvia, mutta tuossa on kolmea väriä: iso vihreä pallura on puolitoistasenttinen, sitten on kaksi tummansinistä ja kaksi turkoosia, jotka on samaa väriä kuin aiemmin tehdyt rattaat. Ketju ei ole optimoitu, tarkoitus olisi joko tehdä ihan itse jotain sopivaa ketjua tai ostaa papuketjua, ja laittaa se niin, että koru roikkuu ketjussa kummastakin päästä, eikä tuota turhaa väliketjua olisi.

Tietenkin koko rinkuloiden sahaamalla tekeminen oli turhaa, kun hommaan olisi ollut härveli, jolla näppärästi vasaralla hakkaamalla saa levystä rinkuloita irti. Tosin sahaamalla levyä meni vähemmän haaskuuseen reunapaloina, mutta piti tuota härveliäkin kokeilla, ja nakutin sillä levystä korviksia varten palaset. Tietenkin olin sitten ahnehtinut liikaa puuhaa, enkä ehtinyt näitä korviksia emaloida molemmilta puolilta (ehkäpä palaan vielä joskus kurssille jatkamaan ;) Tässä on nyt kaksi turkoosia ja kaksi vihreää palluraa. Tarkoitus siis oli laittaa niihin toisille puolille epäjärjestyksissä tummansinistä ja turkoosia/vihreää.

Yksi palluroista meni harjoituksen piikkiin, sillä mokasin ja pidin kiinni hopealevystä enkä tapista, jota paukutetaan. Siispä tappi hyppi, ja levyyn jäi jälkiä. Tulos oli oikein hieno :) Tein siitä sitten sormuksen, kun en onnistunut toistamaan mokaani. Väriksi valitsin turkoosin, että tuo sopisi myös rattaiden kanssa käytettäväksi. En vaan ehtinyt kiillottamaan sormusta työpajalla, ja kotona kiillottelin sitä sitten dremelin kiillotuslaikalla, mutta ei se vielä ole ihan hyvä. Pitää käydä ostamassa semmoinen kuminen harjamainen kiillotuslaikka rautakaupasta.

Ensimmäisellä kurssikerralla, jolloin palikoihin nakuteltiin kollikkoreunoja, sain lisäidean isosta renkaasta, johon halusin kokeilla kahden värin laittamista ja liukuvan rajan tekemistä (emalivärithän eivät siis sekoitu kuten vesivärit). Siispä lainasin vasaran ja sahattuani renkaan kotona nakuttelin siihen reunat. Tästä syystä varmaan kiire tulikin: mitä ei ekalla kerralla ehdi tehdä ja juottaa, ei tokalla kerralla ehdi emaloida... Taino, nythän siis korviksista jäi toinen puoli emaloimatta, tämä tuli kyllä valmiiksi. Kiinnitymekanismi vielä puuttuu. En halunnut juottaa tähän kiinnitysrenkaita, vaan ideaani kuuluu, että tämä laitetaan ketjun keskelle siten, että kaksi hopearengasta pujotetaan reijästä läpi (öh, saako tuosta nyt mitään tolkkua). Pitää vaan miettiä taas millaista ketjua tähän sitten sopisi.