Lukot ovat kalliita ja usein rumia, nauhojen päättely on vielä hakusessa, eikä helmet oikein innosta (vielä?). Jossain helmikaupassa törmäsin magneetteihin, ja toisaalla sitten näin helminauhoja, joissa tasaisin välein oli magneetteja. Todella näppärää. Viimein sitten itsekin sain hankittua sinisiä magneetteja: Ensimmäiseen nauhaan tuli siniset magneetit ja hematiittia pujoteltuna Soft Flex Sterling Silver vaijeriin, koska tietenkään en malttanut odottaa ja ostaa tavallista vaijeria. Sitten piti tietenkin tehdä tarviketilaus: Soft Flexin 21-säikeistä vaijeria ja lisää helmiä ja magneetteja, jotta saisin tehtyä negatiivin ensimmäisestä, eli hematiitin väriset magneetit ja siniset helmet. Jotta kaikki ei olisi vain tummien vaatteiden kanssa sopivia, ja Villihelmestä löytyi hopeanvärisiä magneetteja, kolmannesta tuli sitten vihreä. Tummuutta tuli käytettyä oikeastaan vain tekosyynä, lupana tehdä heräteostoksia ;) Kaikki nämä ovat periaatteessa samanmittaisia, mutta käytännössä vähän eri pituisia, kukin on hieman yli metrin mittainen. Todella monikäyttöisiä, sopii niin ranteeseen kuin erilaisiin kaula-aukkoihin!
Iäisyyksiä sitten tuli punottua ensimmäiselle omatekemälle hopeakorulle pariksi kaulanauha, mutta sen päättely jäi tekemättä sopivan materiaalin puuttuessa. Tampeen kädentaidot -messuilta tuli osteltua Hill Tribe -hopeahelmiä, sillä mistään ei tahdo saada hopeisia kartiomaisia töttöröitä punottujen töiden päättelyyn. Oikeastaan näistä tuli jopa paremmat näin pääteltyinä. Varsinkin tuossa viikinkipunoksessa olevat helmet olivat näppärät: käänsin pihdeillä toisen pään helmestä enemmän auki, jolloin punos mahtuu paremmin helmen sisään ja päättely jää piiloon. Toinen kaulanauha on "kudottu" virkkuukoukun avulla, neljällä silmukalla putkea tehden. Lukkona on hävyttömän hintainen, hävyttömillä postikuluilla Slöjd-Detaljerista tilattu rinkula. Tosin yhdelläkin pärjää pitkälle ;)
Pikkujouluja varten tuli tehtyä Tiimarin värillisestä metallilangasta viikinkipunosrannekoru (Miksi näitä nyt oikein kutsutaan? Ei tuo ole rannerengas eikä -ketju, olkoon siis rannekoru). Koska punainen ei oikein ole värini, ja Tiimarin laarissa oli sinistäkin lankaa, piti sitten moinenkin ostaa. Hieman eri hintaluokassa näissä kun kuljetaan: tuo 22 metrin lankakerä maksoi muutaman euron, ja siitä riittää hyvin sekä kaula- että rannekoruun. Päättelyä varten piti hankea Hobby Pointista vähän paksumpaa metallilankaa. Helmet on Barcelonan tuliaisia, jotain rihkamaa Casa Torresin helmikaupasta. 
Ylläolevan rannekorun lisäksi pikkujoulukoruihin kuului jo aiemmin blogissani esillä olleet hopeasavesta tehdyt lumipallot. Kaulakoru sai punaisen nauhan, ja korvikset ihan tavalliset koukut. Kumpikin kesti ihan hyvin käyttöä, eivätkä varisseet palasina lattialle missään vaiheessa, vaikka jotenkin nämä hopeasavipursotteet tuntuvat pelottavin haurailta käytettäviksi.
1 kommentti:
*reps* Toi lumipallokorujen kuvausteline on aivan loistava. :)
Upeita koruja myös. Nuo hopeaketjut kyllä ansaitsevat sen hävyttömän hintaisen lukon - todella onnistunut kokonaisuus.
Lähetä kommentti