Villikset

Villasukkien tekemiseen menee näköjään muutaman päivä, sillä näiden teko tuli aloitettua jouluna. Eilen tosin oli välipäivä neulonnassa. Viimein neulomani villasukat alkavat muistuttaa villasukkia eikä kummallisia makkarakasoja - tosin mustasta sukasta näkee aika huonosti yhtään mitään ;) Joudun kuitenkin edelleen kaventamaan sukkia koko jalkaterän mitan matkan, eikä joissain sukkaohjeissa olevaa kavennuksetonta osaa tule ollenkaan. Vaan mistä sen voi tietää, ehkä moinen malli on lättäjaloille tehty, eikä neulonnassani ole mitään vikaa.

Muita pehmeitä joulupaketteja

Kummipojan toinenkin joulupaketti oli pehmeä, mutta ehkä vähän mieluisampi pojalle itselleen, eikä vaan vanhemmille. Neulahuovuttelin erilaisia kasviksia sen verran, mitä yskältäni kykenin villoja pöllyttelemään. Näitähän voi sitten jatkaa lisää myöhemminkin, maatilan tuotteksi traktoreilla kuorma-autojen lavoille nostettaviksi ja siitä ruokapöytään.

Lisäksi tein vielä yhden joulupukin, samanlaisen kuin pari vuotta sitten tuli tehtailtua. Silmistä tuli aika kierot :)

Joululahjaksi sainkin sitten "omat neuleprojektit" -raporttikirjan. Ihan hauskalta se vaikuttaa (hyviä vinkkejä), mutta taidan silti jatkaa raportointia tänne :)

Joululahjavillapaidat ja -tohvelit

Syksyn blogihiljaisuus johtuu osaltaan neulomiseen kyllästymisestä, osittain salaisista joululahjapuuhista. Kun neulominen alkoi taas maistua joskus syksyllä, ryhdyin tekemään joululahjavillapaitoja.

Vaikka ne pehmeät paketit ei lapsena omia lemppareita ollutkaan, tulee niitä näköjään itse silti tehtyä kummilapsille - täti kun on tämmöinen käsityöaddikti. Kesällä Hakaniemen hallin Vihreästä Vyyhdistä tarttui mukaan langat pieniä villapaitoja varten. Online supersocke-langassa oli hassuja kirjavia värejä, jotka eivät kamalasti mitään erityistä tarvitse koristeekseen. Mitoitusta varten mummi mittasi pojan, ja koetilkun perusteella laskeskelin silmukkamäärät. Toivottavasti paidasta tuli sopivankokoinen edes johonkin tulevaisuuteen ;)

Samaisesta langasta tein myös kummitytölle paidan. Ohje on peräisin Dropsista. Samalla tuli opeteltua silmukoiden luominen yhdeltä langalta, ettei tarvitse niin montaa langanpätkää päätellä. Pikkujakku oli todella helppo tehdä, sillä se neulottiin yhtenä kappaleena etureunasta etureunaan ainaoikein (ei nurjissa silmukoissa mitään vaikeaa ole, vaan kappaleiden yhteenompelemista tulee vaan välteltyä sen tylsyyden vuoksi viimeiseen asti). Tein vielä niin, että ainoastaan hihojen alapuolelle tuli saumat, sillä jätin sivun silmukat odottamaan hihan neulomista. Lasten kokoa on tosi hankala vaan hahmottaa, joten tästäkään en oikein tiedä, että tuliko siitä sopiva vuodenikäiselle.

Lopulta reilu viikko sitten tajusin, ettei minulla ollut oikein mitään uusimmalle pikkuiselle joululahjaksi! Kaivelin sitten joku ilta lankalaatikoita, ja löysin valkoista Novita Wool-lankaa. Vyötteen sisäpuolella oli ohje johonkin ihan suoraan yksinkertaiseen paitaan, mutta kaipasin vähän jotain muuta, kun langassa itsessään ei ole mitään erikoista. Novitan webbisivuilta löytyi ohje palmikkopaitaan, jonka neuloin pyöröpuikoilla ja sukkapuikoilla. Aika poikamainen siitä lopulta tuli, olisi pitänyt etsiskellä kauemmin neulemalliksi joku pitsipusakka, mutta aikaa ei kertakaikkiaan vaan ollut riittävästi jäljellä ennen joulua.

Kuulemma pikkujalat ovat usein kovin kylmät, joten päädyin tekemään lisäksi vielä huopatossut. Näihin ei ollut mitään ohjetta. Virkkasin 8 koukulla huopasesta tossuosan, jotka huovutin pesukoneessa, ja neuloin sitten 7-veljestä-langasta varret. Tein varsien reunaan vielä reiät, jotta tossut ei varmasti karkaa jalasta. Tosin jotain meni pieleen, kun toisessa tossussa reikiä on pariton määrä ja toisessa parillinen, mutta ei siitä varmaan käytössä ole haittaa. Viimeistelin tossu neulahuovuttamalla jalkapöydän päälle kukat varren langasta ja irtohahtuvasta.

Muotia - vai menikö se jo ohi?

Tänä syksynä näyttää ihmisillä olevan päistään yhteenneulottuja kaulaliinoja. Ohjekin moiseen löytyi uusimmasta Moda-lehdestä, vaikka eihän semmoiseen juuri ohetta tarvi. Mitoitus tosin on helpompaa, kun on joku ohje (52cm * 180 cm, langan mukaan toki ihan eri silmukkamäärät). Talven alettua ajoissa kovin kylmänä, moinen huivi vaikutti hyvältä idealta.

Lankana omaan huiviini käytin ihanan pehmeää vuohenvillasta kehrättyä epätasaista lankaa, joka on peräisin Nepalista, jossa tuli kierreltyä syyslomalla. Yllättävän vaikeaa oli löytää lankakauppaa jopa paikallisten avustuksella. Lopulta moinen löytyi ihan vaan vaeltelemalla Kathmandun katuja Thamelin kaupunginosassa. Tämän lisäksi tuli ostettua vähän muutakin, josta sitten varmaan myöhemmin jotain lisää :)

Taas uusi tulokas

Kuulemma pikkukakkkosella on joku lohikäärmepeli, jota ohjataan huutamalla lohikäärmeelle, joka sitten lentää korkeammalla. Virkkasin tästä lohikäärmeestä tietämättömänä seuraavaa uutta sukulaista varten raidallisen liskon tuttujen tulokastossujen lisäksi. Tosin isoveli taitaa leikkiä liskolla ensin, mutta eihän pikkunen vielä mitään moisesta lelusta ymmärrä :) Molemmat valmistuivat iät ja ajat sitten, mutta viimein tänään lahjat pääsi antamaan.

Pikkujoulumekko

Kun löytyi Eurokankaasta hieno Armanin kangas, pikkujoulujen pukeutumisongelma ratkesi. Tein uuden mekon uusimmassa Modassa olleen ohjeen mukaan, mutta helman käänsin lyhyemmäksi. En kuitenkaan raskinut leikata ylimääräistä pois, joten helman käännös jäi harmittavasti näkymään. Kangas olisi kyllä pönöttänyt ilmankin. Illan mittaan kankaan pintaan ommellut kiiltolangat alkoivat tuntua hartioissa teräviltä, muuten mekko oli oikein hyvä.