Ostin kesän Tallinnan reissulta Liann-Löndagista 700 g ihanan paksua ja pehmeää itävaltalaista Steinbach Wolle Filzy -villalankaa, josta ostohetkellä ajattelin tekeväni villatakin. Koko ylhäältä alaspäin neulomisen idea tuli mieleen juuri siksi, ettei ollut mitään havaintoa, kuinka pitkään villatakkiin lanka riittäisi, eikä ostohetkellä siis ollut mitään tiettyä mallia mielessä. Ensin piti etsiä lankaan sopiva neulemalli, sillä ihan pelkkää sileää ei jaksa neuloa. Tiiliseinältä näyttävä oli kaikkein kivoin ja kirjavaan lankaan sopivin, mitä sain kehiteltyä Erika Knightin oikein-nurin-malleja sisältävän kirjan avulla. Kuusi nurin, neljä oikein ja nurjalla puolella toistepäin, sitten kaksi kerrosta sileää ja vastaavasti taas kuusi nurin ja neljä oikein siten, että kuuden nurjan ensimmäinen silmukka alkaa edellisen nurin neulotun viimeisen silmukan kohdalta (epämääräistä, mutta kun piirtää, ymmärtää kyllä ;) 
Koetilkun avulla sain määriteltyä aloitussimukoiden määrän. Niitä taisi olla vähä vajaa sata. Sovitusnuken avulla levensin raklahihamaisesti silmukoiden lukumäärää hartioiden etu- ja takapuolella. Neuloin siis etu- ja takakappaleita samalla kertaa kasin pyöröpuikoilla, jotta lopuksi ei jäisi yhtään ärsyttävää saumaa ommeltavaksi. Kädetön kaksoisolentoni oli todella tarpeellinen hiha-aukkojen ihmettelyn kanssa. Silti lopulta hihoista taisi tulla vähän turhan leveät ylhäältä, ja ne taisi tulla vähän turhan eteen. Vähän yli kyynärpään yltävät hihat neuloin kesken itse takin neulomista myöskin ylhäältä alaspäin, jotta tietäisin, kuinka pitkä takista voisi tulla. Lopulta lankaa jäi yli vain vähän reilu metri - yhtä kerrostakaan siitä ei olisi enää sanut tehtyä. Nappeja tai napinläpiä en takkiin tehnyt, pitänee siis jossain vaiheessa tehdä jonkinlainen solki kiinnikkeeksi.Tutun tallinnalaisen luottokaupan lisäksi löytyi pari muuta hyvännäköistä lankakauppaa, aivan toisiaan vastapäätä Müürivahella. Harmi vain, aikaa kauppojen penkomiseen ei oikein ollut, mutta ensi kerralla sitten :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti