sunnuntai 29. kesäkuuta 2008

Lahjuksia

Kaksi kaveria meni valmistumaan. Jotain piti sitten keksiä lahjukseksi pitkän ja vaativan urakan palkaksi. Vaikka näitä rattaita on tullut tarjottua jo vähän kaikille eri muodoissa, sopivat ne tähänkin tilanteeseen kuin nenä päähän. Kopiokoneella kuva sopivankokoiseksi, liimalla kuva hopealevyyn, ja sitten saha käteen. Pääsin myös ensimmäistä kertaa käyttämään Dremeliäni, että sai rattaan keskelle reiän (clas ohlsonin myymät käsiporat on niin vinkuroita, että moisella ei hopeaan tehdä reikiä). Oli hiukkasen vaikeuksia saada terää kiinni Dremeliin, mutta koneinsinöörin (perinteinen) neuvo "käytä voimaa" auttoi, kun usko meinasi loppua kesken uutuudenjäykän härvelin käsittelyssä. Valmiisiin kappaleisiin poltin kokkipolttimella sahauspurua pintaan ja vähän muutenkin eloa. Eloa tuli hiukkasen liikaa, kun sakarat vääntyilivät ja toiseen tuli hauska kupla. Itse voisin ajatella noita käyttäväni, toivottavasti lahjan saajatkin olivat tyytyväisiä. Onpahan ainakin käyttökelpoiset ketjut, jos ei muuta ;)

Toinen valmistunut tekele on hihatin. Tämä on menossa mummille. Kun äitini näki itselleni tekemäni hihattimen, hän totesi, että tuollainen voisi olla näppärä mummille. Siispä valitsimme mummin kanssa värin värikartasta, mittasin sopivan koon, hankin langat, ja virkkasin huivin.

torstai 19. kesäkuuta 2008

Keskikesää!

Huhhuh, onpa ollut kiitoa loppukevät ja alkukesä.

Jotain sentään sain viimein valmiiksi ja kuvattuakin, ja ehkä säät hiljalleen sallivat näiden kesäisempien paitojen käyttämisen. Ensimmäinen paita on Novitan Kevät 2008 -lehden kansikuvan mallin mukaan tehty. En kuitenkaan halunnut pussittavia hihoja, minusta ne on ihan hirveät. Siispä ohjetta piti vähän modifioida. Siispä tutkailin lisää Novitan Bambu-langasta tehtyjä malleja ja samasta lehdestä seuraavalta sivulta löytyikin pitsipusero, joka mukaan tein hihat ja kainalon kavennukset etu- ja takakappaleisiin. Aaltoraita syntyi samaan tapaan kuin viime vuonna tekemässäni kesämekossa lisäämällä silmukoita "aallonharjalla" ja kaventamalla niitä pohjalla - yllättävän yksinkertaista, siis.

Jälleen meinasi käydä hölmösti langan värin kanssa: pidän enemmän murretuista väreistä kuin nyt saatavissa olevista kirkkaista. Oikeastaan vihreä lanka oli tullut varattua jotain muuta varten, ja Novitan tehtaanmyymälässä vieraillessani sitten huomasin tuon sinisen olevan poistumassa värivalikoimasta, piti sitä sitten paniikissa ostaa iso pussillinen. Riittääpähän sitten taas useampaan tekeleeseen. Lehden mallissa on kolmea väriä, mutta kolmatta sopivaa murrettua väriä ei ollut saatavilla, joten kaksi sai riittää.

Toinen kesätoppi valmistui oikeastaan ennen tuota raidallista paitaa, sillä se oli tosi nopea viimeistellä: vain olkapäillä olevat saumat piti ommella. Ovatten näppäriä, tällaiset pyöröneuleena kainaloihin asti ommeltavat paidat laiskalle saumantekijälle. Toppi on jälleen Novitan lehdestä, tällä kertaa Kesä 2008 palkitsi. Lankana on Cocos - ensimmäistä kertaa tein jotain langasta, jossa oli kimalletta. Pikkasen epäilyttää moinen :)

Kummankin paidan kanssa piti hieman jippoilla. Raitapaidan kanssa mietin kaula-aukon etupuolen vasemmalla olalla, että ei ole kiva aloittaa olan neulomista kaula-aukon reunasta, sitten päättelystä jää helposti "vääränlainen" käännös. Piti sitten kokeilla, että mitäs jos neulookin kädentien reunasta alkaen, ja pitsikuvion tekee sitten aina nurjalla puolella. Tuli oikein hyvä perfektionistillekin ;)

Ainiin, Wappua varten tuli tehtyä myös toinen wappupipo, kavereiden puolitoistavuotiaalle lapselle. Hän ihastui tupsuun, ja hatusta taisi tulla kesän hittipäähine. Asennekasvatus on paras aloittaa ajoissa :)