Olen jatkanut helmikassin tyhjennysoperaatiota. Ensimmäisen sormuskurssin yhteydessä pari vuotta sitten tuli ostettua
Tuijalta kaksi foliosydänlasihelmeä, sillä ne ovat aivan ihanan väriset (ihan väri ei tuosta kuvasta välity, pitäisi opetella kuvankäsittelyä; missään ei ole näkynyt samaa hohtavaa petroolisineä, kun olen noita helmiä ulkoiluttanut korvakorukivien toivossa liikkeissä). Koska en ole mikään sydänihminen, nämä ovat pyörineet helmikassissa jo pari vuotta. Korviksiksi ne ovat liian painavat, ja kaulakoruksi niitä on hassu määrä. Sain kuitenkin kehiteltyä niistä mielestäni kivan korun. Ketjuksi pitäisi varmaan kuitenkin tehdä jotain järeämpää, mutta se lenkkien sahaaminen...
Tuijalta on tullut ostettua myös näitä erilaisia laavakiviä. Nämä ovat päätyprofiililtaan kuusikulmiot, ihan kivat, mutta himmeät helmet. Jotenkin ne näyttävät ruskeilta, yök ;) Harjoittelin kuitenkin hopealangan pujottelua helmen läpi ja taivuttamista lenkeille (käytin 1 mm lankaa, sormet väsyi).
Helmetin foorumin gallerian selailun innoittamana päätin ostaa Swarovskin kristallihelmiä ja samaan tapaan pujotella niiden läpi hopealankaa tehden näin helmiketjua (tähän taasen tuli käytettyä 0,8 mm hopealankaa, tämä on oikea valinta!). En kuitenkaan ole ihan tyytyväinen tähän: kaikki viisi laavahelmeä putkessa näytti hölmöltä, joten päätin tehdä ranneketjun. Se taasen ei toiminut lainkaan, joten yhdistin sen lopulta tuohon kaulaketjuun. Se puolestaan oli liian lyhyt, joten piti nysvätä jatkokappale... Jatkokappaletta voisi sellaisenaan käyttää ranneketjuna, mutta kun se on liian lyhyt siihen... Isommat kristallihelmet eivät toimi ollenkaan niin hyvin kuin nuo 4 mm pienet helmet. Ne näyttävät jotenkin halvoilta. Ehkä tuosta tulee joskus käytettävä, kun sen kanssa vielä tappelee - tai sitten se odottaa vaan jotain mielenmuutosta tai oikeaa vaatetta seurakseen.
Kun vauhtiin pääsi, tuli sitten väännettyä viisi metriä 0,8 mm hopealankaa helmien ympäri lenkuroille: tästä ketjusta tuli hieno! Siinä on pallomaisia laavahelmiä ja 4 mm kirkkaita Swarovski-kristallihelmiä - yksi ketjun päässä on caprinsininen. Väkersin tälle seuraksi ranneketjun jossain välissä. Pituutta kaulaketjulle kertyi 110 cm. Kerran kävi moka, ja unohdin yhdistää ketjun: pirullista purettavaa nuo kieputetut päädyt.
Tietenkin yllä olevat laavahelmisetit tarvitsevat myös korvikset: toinen pari on caprinsinisillä ja toinen kirkkailla kristallihelmillä. Jätin neljä pallohelmeä (yhdethän tuli jo käytetty
hopeahelmien kera) korviksia varten. Hopealanka uhkasi loppua, mutta koska tuo ensimmäinen laavahelmiviritelmä yritti esittää jonkinasteista epäinnistumista, väsäsin nämä välissä, koska tiesin näiden toimivan - mieluiten toki jättää huonoimman epäkäytettävimpään kuntoon. Koska mitään visiota ei ollut muusta kuin spiraalipäädystä, teinkin ihan tavisjatkolenkurat laavahelmien molempiin päihin. Tuohonhan voi sitten hännäksi ripustaa vielä jotain, jos inspiraatio iskee tai asu vaatii ;)
Pari vuotta sitten yritin tehdä
työväenopiston hopeasavikurssilla pursottamalla siiliä tähän (kamalan rumaan) kehikkoon. Siitä ei lopulta tullut mitään, vaan siili mureni käsiin kiillotusharjauksen yhteydessä. Hopealankapusseja kaivellessani törmäsin sitten jäljelle jääneeseen, 1,2 mm langasta väännettyyn kehikkoon ja nippuun 0,4 mm hopealankaa. Kääkersin sitten siilin langasta - jos tuo nyt siililtä näyttää. Ei tämäkään ihan hyvä vielä ole, piikit eivät ole teräviä!
Eilen tuli käytyä täydennysostoretkellä
Villihelmessä kavereiden kanssa, ja eihän siltä nyt ilman heräteostoksia ulos pääse (tilauslistassa oli nuo kristallihelmet). Onneksi tällä kertaa onnistuin välttämään hopeahelmiansan (ehkäpä niitä tuli käytettyä liikaakin viime viikolla), ja mukaan tarttui vain pari riipusta. Ensimmäisestä en edes tiedä mitä roskaa tuo nyt on (ainakaan se ei kovin hyvin pitänyt väriä kun osuin siihen vasaralla lankaa litatessani ;) mutta jälleen tuli ostettua jotain vain värin vuoksi. Yritin tehdä kuvalle jotain, että tuo näyttäisi turkoosilta, miltä se luonnossa näyttää (selkeästi nyt joku turkoosikausi menossa).
Toinen löytynyt riipus on lasinen rengas, jossa hopeahohtoisella pohjalla on mustaa verkkoa. Suoraan naruun on viime aikoina tullut ripustettua jo vaikka kuinka monta riipusta, joten tämä kaipasi seurakseen vähän jotain muuta: jossain tarjouslehdessä oli joskus kuva jostain hopearinkulasta, jonka edessä oli lenkkejä, ja ripustukseen oli käytetty tuplalenkkiä. Tähän tuli käytettyä neljää lenkkiä ripustusta varten (ne eivät ole ihan ymmyrkäisiä, kun värkkäsin ne sormuspinnan ympärille, koska puikkoni loppuvat 10-numeroiseen 1 cm puikkoon, joka ei ole kyllin suuri), ettei lasirinkula vaan missään tapauksessa pääse tipahtamaan lattialle. Lenkit on tehty 1,2 mm hopealangasta, kamala homma vääntää lenkuraa tuosta 0,8-millisen langan jälkeen. Tästäkin tuli hieno, vaikka itse sanonkin :)
Olen jatkanut helmikassin tyhjennysoperaatiota. Ensimmäisen sormuskurssin yhteydessä pari vuotta sitten tuli ostettua Tuijalta kaksi foliosydänlasihelmeä, sillä ne ovat aivan ihanan väriset (ihan väri ei tuosta kuvasta välity, pitäisi opetella kuvankäsittelyä; missään ei ole näkynyt samaa hohtavaa petroolisineä, kun olen noita helmiä ulkoiluttanut korvakorukivien toivossa liikkeissä). Koska en ole mikään sydänihminen, nämä ovat pyörineet helmikassissa jo pari vuotta. Korviksiksi ne ovat liian painavat, ja kaulakoruksi niitä on hassu määrä. Sain kuitenkin kehiteltyä niistä mielestäni kivan korun. Ketjuksi pitäisi varmaan kuitenkin tehdä jotain järeämpää, mutta se lenkkien sahaaminen...
Tuijalta on tullut ostettua myös näitä erilaisia laavakiviä. Nämä ovat päätyprofiililtaan kuusikulmiot, ihan kivat, mutta himmeät helmet. Jotenkin ne näyttävät ruskeilta, yök ;) Harjoittelin kuitenkin hopealangan pujottelua helmen läpi ja taivuttamista lenkeille (käytin 1 mm lankaa, sormet väsyi). Helmetin foorumin gallerian selailun innoittamana päätin ostaa Swarovskin kristallihelmiä ja samaan tapaan pujotella niiden läpi hopealankaa tehden näin helmiketjua (tähän taasen tuli käytettyä 0,8 mm hopealankaa, tämä on oikea valinta!). En kuitenkaan ole ihan tyytyväinen tähän: kaikki viisi laavahelmeä putkessa näytti hölmöltä, joten päätin tehdä ranneketjun. Se taasen ei toiminut lainkaan, joten yhdistin sen lopulta tuohon kaulaketjuun. Se puolestaan oli liian lyhyt, joten piti nysvätä jatkokappale... Jatkokappaletta voisi sellaisenaan käyttää ranneketjuna, mutta kun se on liian lyhyt siihen... Isommat kristallihelmet eivät toimi ollenkaan niin hyvin kuin nuo 4 mm pienet helmet. Ne näyttävät jotenkin halvoilta. Ehkä tuosta tulee joskus käytettävä, kun sen kanssa vielä tappelee - tai sitten se odottaa vaan jotain mielenmuutosta tai oikeaa vaatetta seurakseen. 
Kun vauhtiin pääsi, tuli sitten väännettyä viisi metriä 0,8 mm hopealankaa helmien ympäri lenkuroille: tästä ketjusta tuli hieno! Siinä on pallomaisia laavahelmiä ja 4 mm kirkkaita Swarovski-kristallihelmiä - yksi ketjun päässä on caprinsininen. Väkersin tälle seuraksi ranneketjun jossain välissä. Pituutta kaulaketjulle kertyi 110 cm. Kerran kävi moka, ja unohdin yhdistää ketjun: pirullista purettavaa nuo kieputetut päädyt.
Tietenkin yllä olevat laavahelmisetit tarvitsevat myös korvikset: toinen pari on caprinsinisillä ja toinen kirkkailla kristallihelmillä. Jätin neljä pallohelmeä (yhdethän tuli jo käytetty hopeahelmien kera) korviksia varten. Hopealanka uhkasi loppua, mutta koska tuo ensimmäinen laavahelmiviritelmä yritti esittää jonkinasteista epäinnistumista, väsäsin nämä välissä, koska tiesin näiden toimivan - mieluiten toki jättää huonoimman epäkäytettävimpään kuntoon. Koska mitään visiota ei ollut muusta kuin spiraalipäädystä, teinkin ihan tavisjatkolenkurat laavahelmien molempiin päihin. Tuohonhan voi sitten hännäksi ripustaa vielä jotain, jos inspiraatio iskee tai asu vaatii ;)
Pari vuotta sitten yritin tehdä työväenopiston hopeasavikurssilla pursottamalla siiliä tähän (kamalan rumaan) kehikkoon. Siitä ei lopulta tullut mitään, vaan siili mureni käsiin kiillotusharjauksen yhteydessä. Hopealankapusseja kaivellessani törmäsin sitten jäljelle jääneeseen, 1,2 mm langasta väännettyyn kehikkoon ja nippuun 0,4 mm hopealankaa. Kääkersin sitten siilin langasta - jos tuo nyt siililtä näyttää. Ei tämäkään ihan hyvä vielä ole, piikit eivät ole teräviä!
Eilen tuli käytyä täydennysostoretkellä Villihelmessä kavereiden kanssa, ja eihän siltä nyt ilman heräteostoksia ulos pääse (tilauslistassa oli nuo kristallihelmet). Onneksi tällä kertaa onnistuin välttämään hopeahelmiansan (ehkäpä niitä tuli käytettyä liikaakin viime viikolla), ja mukaan tarttui vain pari riipusta. Ensimmäisestä en edes tiedä mitä roskaa tuo nyt on (ainakaan se ei kovin hyvin pitänyt väriä kun osuin siihen vasaralla lankaa litatessani ;) mutta jälleen tuli ostettua jotain vain värin vuoksi. Yritin tehdä kuvalle jotain, että tuo näyttäisi turkoosilta, miltä se luonnossa näyttää (selkeästi nyt joku turkoosikausi menossa). 
Toinen löytynyt riipus on lasinen rengas, jossa hopeahohtoisella pohjalla on mustaa verkkoa. Suoraan naruun on viime aikoina tullut ripustettua jo vaikka kuinka monta riipusta, joten tämä kaipasi seurakseen vähän jotain muuta: jossain tarjouslehdessä oli joskus kuva jostain hopearinkulasta, jonka edessä oli lenkkejä, ja ripustukseen oli käytetty tuplalenkkiä. Tähän tuli käytettyä neljää lenkkiä ripustusta varten (ne eivät ole ihan ymmyrkäisiä, kun värkkäsin ne sormuspinnan ympärille, koska puikkoni loppuvat 10-numeroiseen 1 cm puikkoon, joka ei ole kyllin suuri), ettei lasirinkula vaan missään tapauksessa pääse tipahtamaan lattialle. Lenkit on tehty 1,2 mm hopealangasta, kamala homma vääntää lenkuraa tuosta 0,8-millisen langan jälkeen. Tästäkin tuli hieno, vaikka itse sanonkin :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti