Museokamaa

Muutaman vuoden takaisen jäynäprojektin arkistopaketti ei päätynytkään teekkarimuseoon. Nyt on sitten etsitty kissojen ja koirien kanssa jotakuta, joka raskisi luopua parista lemmingsistä, jotta museo saisi arkistoonsa edes jotain - alkuperäistä sinistä lankaa ei nimittäin ole enää Novitan värikartassa.

Onneksi yksiltä työkavereilta löytyi lahjoitusintoa, ja yksi alkuperäinen sininen saadaan näin museoon. Tein sille seuraksi uuden tikkiläisen, ettei se jää yksinäiseksi, ja jotta jäynän alkuperä ei unhoittuisi.

Suu makeaksi!

Avoimen päiväkodin yhtenä ohjelmana ennen joulua oli piparkakkujen koristelu yhden kondiittoriäidin opastuksella. Ensi vuodeksi pitää hankkia vähän välineitä, niin hienoja näistä tuli ;)

Pienille prinsessoille ja joulumuorille lahjoja

Pari pientä prinsessaa sai joululahjaksi rannekorut, helmikurssin oppien mukaan makeanveden helmistä ja kristalleista solmittuina. Harmi, ettei ole aikoinaan tullut hankittua isoa kasaa hassuja norsulukkoja. Näissä kahdessa on itseasiassa ihan samoja helmiä, mutta toinen koruista on kuvattu vähäisen luonnonvalohetken aikana (alempi) ja toinen yön pimeydessä (eri kameroillakin toki). Alempi siis vastannee paremmin korun värejä.

Sitten tein myös ihan perinteisen helminauhan, jossa jokaisen helmen välissä on solmut. Solmujen teko itseasiassa on tosi nopeaa ja helppoa. Ärsyttävintä ja hitainta on suurentaa lukkoa lähellä olevien helmien reijät niin isoiksi, että helmisilkki mahtuu kahteen kertaan helmen läpi.

Vihanneksia

Viidelle pienelle tyttöselle tuli virkattua vähän vihanneksia jämälangoista joululahjoiksi. Tosin piti pari kerää ostaa lisää, kun ei käsityötarvikekirppikseltäkään löytynyt oranssia lankaa porkkanoihin. Ohjeita minulla ei ollut, vaan lähinnä katselin kuvia tai tein muuten vaan omasta päästä.  Päärynöitä ja porkkanoita oli kiva tehdä, samoin sipuleita. Paprika, banaani ja parsakaali oli ihan kamalia.

Viimeisen tonttulähetyksen jälkeen oli pari pitkää työpalaveria, joten vihanneksia syntyi vielä viisi lisää.

Prinsessa- ja joulukorttiaskartelua

Jostain syystä joulukuun alussa iski tarve askarrella. Tuli sitten ensimmäistä kertaa tehtyä itse joulukortteja, vaikka oli ihan kamalasti muutenkin tekemistä. Ei tullut edes kiire!  Joulukorttien lähettäminen tosin taitaa olla poistumassa muodista, sillä kaikki näyttävät vain laittavan kuvan kortista naamakirjaan :/

Ehkä tuo askartelu alkoi synttärikortista, kun pienelle prinsessalle piti tehdä pakettiin kortti. Joulukortti oli jotenkin paljon helpompi ideoida - olenko jotenkin unohtanut prinsessakauden?

Lisä kokoelmaan

Joululahjaksi liihotti lentolisko - idea tämän kerran lajista tuli, kun toivelistalla oli planes-leffan lentokoneita. Toivottavasti pettymys ei ollut suuri (tosin toisissa paketeissa oli niitä toivottuja lenskareitakin :)

Uusi aluevaltaus

Korukursseilta ja käsityömessuilta on tullut ostettua myös makeanvedenhelmiä ja helmisilkkiäkin, mutta vaikka netti on täynnä ohjeita ja videoita, en ole saanut aikaiseksi valmiita koruja. On vaan niin paljon helpompi oppia, kun joku näyttää kädestä pitäen miten toimia. Toiseksi kaipasin inspiraatiota. Jotenkin olen pitänyt helmiä aina mummomaisina, valkoisina tasaisen tylsinä koruina. Vaikka nuo ostetutkin helmet ovat olleet kaikkea muuta kuin valkoisia palloja, en saanut niistä mitään tehtyä.

Kuten aiemmin totesin, työväenopiston ilmottautumisessa oli ruuhkaa, ja pääsin alkuun vain varasijalle helminauhakurssille (järjestelmän jumittuessa aina kohtaan "hyväksyn työväenopiston säännöt"). Onnekseni joku perui, ja pääsin kurssille. (Toivottavasti uusi systeemi on parempi. Epäilen kyllä, että mikään systeemi ei kestä tuollaista hetkittäistä kuormaa. Kurssien ilmoittautumisia pitäisi porrastaa jonkun muun perusteella kuin aineen. Enemmän hajontaa saisi vaikka kurssin viimeisen numeron perusteella ;)

Kerrankin kävi tuuri, ja tykkäsin enemmän "laaduttomammista" helmistä, joissa on pinnassa uurteita ja jotka eivät ole täysin pyöreitä. Yleensä kun onnistun löytämään aina kaupan kalliimman vaihtoehdon lempparikseni. Aikaiseksi sain 160 cm pitkän helminauhan, jossa ei ole lainkaan lukkoa. Isommissa valkoisissa ja tummissa helmissä on kaikenlaisia uria ja möykkyjä, eikä pienemmätkään ole täysin pyöreitä. Vähän tuo saisi olla pidempi. Silloin sitä voisi pitää myös kolminkertaisena, kiedottuna potkyleenä, joka kiinnitetään rengaslukolla tai nauhalla niskasta.

Päässä pyörii nyt vaikka minkälaisia helminauhoja. Tuli hankittua tarvittavat työkalut ja paljon helmiä - vain aikaa puuttuu!

Pajakurssin satoa

Työväenopiston kurssien ilmoittautumiset ovat aina yhtä kamalaa kilpajuoksua. Onneksi pääsin syksyllä paja-kurssille viimeistelemään Kelloseppäkoululla muilla kursseilla kesken jääneitä koruja. Oikeastaan niitä oli vain yhdet korvakorut: lumiukot. Pallot ja puolipallot olivat korviskurssin jäljiltä valmiita, mutta korut olivat kokoamatta. Palloihin piti porata pienet reiät, etteivät ne juotettaessa poksahtaisi rikki. Sitten reikien kohdalta pallot juotettiin yhteen. Pikkasen meni vinoon, mutta muuten tuli kyllä hienot :)

Kurssilla ehti muutakin. Korviksien alimmat pallot eivät oikeastaan olleet ihan pyöreät vaan vähän littanat. Kunnianhimo kasvoi, ja halusin tehdä ihan pyöreän pallon kaulakoruksi. Tarpeeksi kun hakkaa ympyräistä levynpalasta aina pienempään palloalasimen kuppiin, saa pyöreänkin aikaiseksi. No, melkein pyöreän, toiseen suuntaan 23 mm ja toiseen 22,5 mm. Pallon sisällä on kolme ufonmallista kuulaa, jotka pitävät vähän ääntä, ku palloa heiluttaa (laiskimus ei tehnyt oikeaa kaikukoppaa tuonne sisään, kun kokeilin jonkun toisen tekemää keskeneräistä, enkä huomannut juurikaan eroa äänessä). Pinta on jo vähän kulahtanut, sen verran tuo on ehtinyt olla kurssin jälkeen kaulassa.

Halusin tehdä myös uuden sileän sormuksen, kun edellinen ei nyt mahdu enää sormeen ja aikaakin oli vielä kurssilla jäljellä. Samalla sitten syntyi idea "rusettisormuksesta" - täytyyhän sitä opettajaakin vähän välillä haastaa ;) Periaatteessa sormus on hyvin yksinkertainen, ei yhtään juotosta. Mitoituksessa oli aika homma, ja pääsin harjoittelemaan taas geometriaa. Lopulta taisin päätyä kaavaan
(3/4)*2r*pii + 2a + 2*2r
(missä r on säde ja a aineen vahvuus) testattuani mitoitusta huovasta leikkaamallani mallilla. Opettajan neuvo puolestaan oli, että kolojen pituus pitää olla sama kuin rusetin korkeus, että sormuksen saa taivutettua muotoonsa.

Sai kyllä aika monta kertaa lämmittää ja vääntää, hakata ja kirota, ennen kuin lättänä suostui muuttumaan sormukseksi.

Oikeastaan aika loppui taas kesken, sillä en ehtinyt tuota rusettisormusta täysin sileäksi ja kiiltäväksi viimeistelemään. Ehkä sitten taas seuraavalla kerralla ;)

Villatakki

Viime vuoden Helsingin kädentaitomessuilta tuli ostettua tätä ihananväristä 7-veljestä, kun Novita viimein oli tajunnut palauttaa petroolinsinisen värivalikoimaansa (edellisellä kerralla myöhästyin, ja hätäpäissäni sitten ostin kaikki Teddyt jne mitä vielä sai haalittua jostain petroolina).

Joskus huhtikuun puolessa välissä töissä jotain esitelmää kuunnellessa pääsi viimein aloittamaan uutta villatakkia vanhojen jo käytössä kuluneiden tilalle. Kyllä sitä välillä joku vähän katsoi pitkään, kun jopa palaverissa neuloin jotain hihaa, mutta minua moinen toiminta auttaa keskittymään ja pysymään asiassa - muuten saattaa aivot keksiä jotain parempaa puuhaa itselleen. Onneksi neulominen on yleistynyt meillä ;)
Malli on joku Moda-lehden malli, mutta en nyt löytänyt lehteä, sillä oikeastaan tämä takki valmistui sopivasti säiden kylmetessä joskus lokakuun alussa (dokumentointi vaan jäi, kun syksyn alussa oli ihan kamala kiire, eikä kameraa tullut kaivettua laatikosta). Tietenkin ohjetta piti vähän muokata, koska lehdessä oli käytetty jotain toista lankaa ja sivusaumoja ei tueta, joten tuli neulottua taka- ja etukappaleet yhtenä kappaleena. Selässäkin on tuota palmikkokuviota kuusi riviä (edessä kaksi ja hihassa yksi), jotta ei neuloessa tullut liian tylsää. Pelkkää sileää ei varmaan enää kestäisi tehdä.

Rätei

Jotenkin on blogin päivitys jäänyt, vaikka jotain pientä on saanut aikaiseksi. Alkusyksy oli vaan niin kiireinen, ettei ole mitään ehtinyt valokuvata, saati tyhjätä kuvia pois kamerasta. Vähäisinä käsien vapaahetkinä tuli virkattua rättejä bambulankojen jämistä. Jotain muutakin on tullut tehtyä, mutta pitää odottaa hetkeä, jolloin auringonpaiste ja vapaa ajanhetki sallivat niiden kuvaamisen.

Mekkotehtaan käynnistelyä

Sellossa on avattu Eurokangas tänä kesänä! Ihan vaan käväsin kattomassa avajaispäivänä, ja "vahingossa" kaksi kukallista mekkokangasta tarttui mukaan perheen pienintä ajatellen. Lainasin äidiltäni (itsekkäästi hänelle joululahjaksi ostamaani) Mekkotehdas-kirjaa, josta löytyi toiselle kankaalle oikein hyvä malli. Mekon sain melkein valmiiksi yksien päiväunien aikana, vaikka mekossa onkin kahdeksan kuminauhakujaa!

eriparia

Kokeilin junasukkaohjetta. Halusin isommalle lapselle sukat, ja hyvinhän se onnistui Novitan Wool-lankajämistä. Tietty vaan loppui lanka kesken, mutta eihän se mittään haittaa ;) Näillä pieni pärjäsi hyvin viileitä kesäöitä ilman peittoa nukkuessa.

Pikkujaloille

Pikkujalkoja on kesällä ilmaantunut maailmaan useampikin pari. Kaverille menneet tällaiset tossut jäivät kuvaamatta, mutta naapurin tossut muistin sentään kuvata. Toiselle naapurille meni valkoiset tossut, koska aloin niitä tekemään siinä vaiheessa, kun hän lähti sairaalaan eikä sukupuolesta ollut vielä tietoa. Siniset olisi sinnekin kelvanneet.

Pitkästä aikaa

Pääsin pitkästä aikaa korukurssille. Olipa taas mahtavaa! :) Kelloseppäkoululla olevat työväenopiston kurssit ovat kyllä parhaita: taitava opettaja Pia, hienot työpisteet jokaiselle, ja mielenkiintoisia aiheita kursseilla. Tällä kertaa siis ohjelmassa oli kruunuistutuskurssi. Ensin nysvättiin pieni kartio, joka sahattiin kahtia. Leveämmästä osasta tehtiin kruunu, jossa on kolot sekä ylä- että alapuolella, reunat hienosti pyöristettyinä ja kiillotettuina. Sitten jokaisen alareunan kaaren päälle laitettiin juotospala


ja sitten alareunasta irtisahattu pala juotettiin takaisin kiinni. Huomaa näin aikaansaadut hienot valoaukot:

Kaikki tämä oli melkoista millimetripeliä (kiven virkaa toimittavan kristallin halkaisija siis 6 mm), jossa sormien voimat olivat kovilla:

Periaatteessa kurssilla ei oltu varattu aikaa korulle, johon tuo kruunu laitettiin kiinni, mutta onneksi oli aiemmista sormuskursseista sen verran kokemusta, että ehdin tehdä sormuksenkin, koska mitään sopivaa valmista minulla ei ollut.

Lopuksi sitten "vain" juotetaan kruunu kii koruun, painellaan sakarat kiven ympäri, pyöristetään sakarat ja kiillotetaan. (Kuva on vähän hassu, sillä se on ylösalaisin, mutta olipa taas vaikeasti kuvattava kohde.)

Vaikka lopulta juotospalat karkailivat ja tuhrivat kiillotukset, kivi upposi vähän turhan syvälle ja kiinnittäessä onnistuin murjomaan sen vielä vähän vinoon, olen täysin tyytyväinen lopputulokseen! (Kerrankin ehti valmiiksi asti kurssin puitteissa ;)

Vappupipon päivitys

Vanhaa vappupipoa ei löytynyt, mutta varmaan se olisi jo jäänyt pieneksikin. Piti siis tehdä uusi. Onneksi kaapista löytyi sekä mustaa että valkoista bambu-lankaa. Ensimmäisestä versiosta tuli liian suuri, mutta onpahan sitten ensi vuodeksi jo valmiina runko odottamassa. Se on BlendBambusta, josta nyt sitten valkoinen loppui. Tämä piti sitten tehdä osin Novitan Bambu-langasta, joka on karkeampaa, mutta pitää sitten kuosinsa vähän paremmin. Mustat osat on BlendBambusta. Erityisesti oli hyvä, että sitä riitti tupsuun, koska Novitan langasta se ei onnistuisi langan rakenteen vuoksi (lanka purkautuisi). Sitten vaan vapuksi joku semijärkevä (== ei lumisadetta) sää, niin päästään juhlimaan!

Pikamekko

Sitten kun iskee inspiraatio, mikään ei pysty pidättelemään. Ei edes keskeneräiset edelliset työt langasta, josta haluaa työn toteuttaa. Piti siis ensin tehdä äkkiä sukat valmiiksi - taisivat jopa jäädä vähän pieniksi, kun pelkäsin, että tästä tulee loppumaan lanka kesken: Halusin tehdä mekon.

 Aloitin työn ylhäältä henkseleistä, sillä en tiennyt, kuinka pitkälle kolme vajaata lankakerää tulisivat riittämään. Siksak-kuvion toimivuutta nurinkurin en epäillyt yhtään, vaikka siitä, miltä helma tulisi näyttämään, ei ollut havaintoa. Mitään ohjetta tässä siis ei ollut pohjalla, vaikka tämmöisiä siksak-kuvioisia paitoja ja hameita näyttää nyt olevan taas lehdet täynnä. Tein eka pari erilevyistä henkseliä ja testailin että teenkö kavennuskohdassa "kaksi yhteen (silmukat käännellen), yhden oikein ja kaksi yhteen" vaiko "nosta, kaksi yhteen, nosta yli". Päädyin ensimmäiseen, sillä se sopi paremmin ylhäältä alhas neulomiseen. Henkseleiden perusteella sitten tein mitoituksen leveydelle. Helman mittaan leventelin mekkoa aina suurinpiirtein säännöllisin välimatkoin.

Langat riittivät juuri sopivanmittaiseen mekkoon, vaikka eihän tommosella pienellä niin helman pituudella ole merkitystä. Alareunaan tuli kivat terävät nystyt (vrt. kaula-aukon reuna, joka yleensä on tämmösissä siksak-mekoissa alareunana). Pari viimeistä pelkkää oikeaa normisti olevaa kerrosta neuloin nurin, jotta helma ei käpertyisi. Lopulta neuloin nappien tilalle virkattuja kukkia, kun en sopivia nappeja tähän hätään mistään löytänyt (tiedän, että jossain olisi yhdet sopivat, mutta minkäs teet - pitäs ehtiä kevätsiivous suorittaa). Mekko valmistui yllättävän nopeasti, kaikista häiriötekijöistä huolimatta. Olen todella tyytyväinen lopputulokseen :)

Toisetkin löytölankasukat

Toissa käsityötarvikekirppikseltä löydetyistä langoista syntyi toisetkin sukat pikavauhtia, että saisi lopuista näiden turkoosia sisältävien lankojen keristä tehtyä jotain muuta. Onneksi pieni langansotkija alkaa hiljanneen ymmärtää, että välillä on vaan pakko saada neuloa. Toki hänellä on oma "lankakerä", jolla voi vähän hämätä - hetkeksi.

Lämpötila kuin pakastimessa

Aamulla ulkolämpömittari näytti samaa kuin pakastimen mittari. Onneksi irtohihat valmistuivat juuri, sillä lisälämmikettä tarvitaan. Lupaa tehdä kokonainen villapaita odotellaan yhä ;)

Viime kerran saalis

Viime syksyn käsityötarvikekirppiksen saalislangoista syntyi sukat. Koitin olla ostamatta mitään, mutta naapuripöydän myyjällä oli ihan liian herkullisia lankoja. Onneksi yksi kaveri ehti ensin, muuten olisi voinut käydä isompikin vahinko ;)

Järjestelmällisyyden kirous

Kaveri vinkkasi kerran aivan mahtavista vapaavirkkauksista, joihin oli törmännyt eräässä blogissa. Koska kaapissa on kamala kasa kaikenlaisia jämiä, päädyin viime syksynä vähäisinä käsien joutenolon hetkinä virkkaamaan erilaisia ymmyrköitä ja kukkia. Järjestelmälliselle ihmiselle moinen oli ihan kamalaa hommaa ;)

 
Hyvissä ajoin aloin yhdistelemään plänttynöitä mekoksi. Lopulta mekosta tuli vähän muotopuoli, mutta ei se kantajansa päällä ihan noin muhkuraiselta näytä, sillä se kellottaa hienosti. Takuulämminkin tuo on, koska aika iso osa langasta on hahtuvalankaa.


Mekko valmistui oikeastaan tammikuun alussa sopivasti kaikenlaisissa sukujuhlissa käytettäväksi.

Huomenna onkin sitten sopivasti käsityötarvikekirppis Kumpulan kylätilassa, niin voi käydä ostamassa lisää jämälankoja seuraaviin projek... eiku hetkinen, siis viedä yli jääneet jämät pois ;)