Valkoista pitsivillapaitaa on tullut käytettyä turhankin vähän siihen vaivaan nähden, mikä oli sen nysväämisessä. Ehkä väri oli väärä, tai sitten villapaita oli väärä malli. No, päätin sitten kokeilla mustaa. Malliksi valitsin Novitan kevät 2007 -lehdessä Tenneseestä (merseroitua puuvillaa) tehdyn takin, mutta teinkin sen Wool-langasta. Hyvin toimi, samankokoisilla 3,5 puikolla molemmat langat neulotaan. Pitsimalli oli tosi yksinkertainen, leveydeltään kahdeksan silmukkaa ja nurjalla vaan aina nurin; samaan tapaan valkoisessa paidassakin yksinkertaisesta mallista toistamalla tulee tosi näyttävää jälkeä. Tähän tuli kivat "liituraidat" pitsin reikärivistöistä.
Samaten hihansuut ja helmat menivät pitsineuleen vaikutuksesta aaltomaiseksi. Kiinnitysnaru oli perinteisen rasittava käärittävä (kiertämällä tehty naru tuppaa menemään sotkuksi jossain vaiheessa), mutta onnistui sentään kerralla. Sen pujottaminen suoraan takin reikärivistöjen läpi oli yllättävän hankalaa, kunnes tajusin, että nurjalla puolella pujotellen näki paljon paremmin milloin naru yritti mennä vinoon. Jonain toisena päivänä olisin todennäköisesti jaksanut laskea reijät noin viidestä kohtaa, että naru olisi varmasti suorassa, mutta nyt ei yhtään jaksanut nysvätä.Sain joululahjaksi kolmannen 250 erilaista neulepintamallia sisältävän kirjan: Erika Knightin Cable & Aran Stitches. Nyt on sitten pitsejä, oikein-nurin- ja palmikkomalleja hirvittävä kasa. Koskahan sitä uskaltautuu suunnittelemaan ihan itse jotain... Lehdistä varmaan saisi selville mallien perusmitat ja kirjasta voisi suunnitella pinnan. Ehkä auringonvalon lisääntyessä kevään mittaan jossain vaiheessa saa kerättyä tarpeeksi energiaa ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti